Menkijärventien liukkaus on puhuttanut tänäkin talvena paljon. Esimerkiksi joulukuun viimeisinä päivinä hankalissa keliolosuhteissa rekka luisui ojaan.
Toinen ammattikuski joutui keskeyttämään matkansa ja hakemaan hiekkaa, jotta ajoneuvon sai oikenemaan. Asia herätti keskustelua somessa ja kommenteissa tuli ilmi, että tienhoitoon ei olla tyytyväisiä. Elyn viesti on ollut selvä: tie tarvitsisi poliittisia päätöksiä ja suolaa.
Minkälaista paljon puhutulla Menkijärven tiellä on talvikeleillä ajaa. Koulukyydin kuljettaja, jos joku, sen ainakin tietää.
Alajärveläisellä Timo Mäkelällä tulee tänä vuonna täyteen 30 vuotta ammattiliikenteessä. Hän ajaa Härmän liikenteen koulukyytejä ja myös juuri kyseistä Menkijärven reittiä.
Mäkelä tuntee tien kuin omat taskunsa. Hänellä on jo tiedossa paikat, joissa voi tulla eteen hankaluuksia. Ammattilainen toteaa, että vaikein ajettava keli vesijäätikön jälkeen on sohjo sekä jääpolanne.
– Osaan jo varautua siihen, että tietyt mutkat ovat pahoja. Sen tietää myös, missä tie on oikein jäässä ja huonolla pidolla, Mäkelä pohtii.
Videolla ollaan linja-auton kyydissä koululaisten reitillä. Lopussa Menkijärventiellä. Juttu jatkuu videon ja kuvan jälkeen.
Aikataulujen vuoksi ei hoppuilla
Nyt tiessä on karhennuksesta huolimatta jäisiä uria. Mäkelä hiljentää joutuessaan ajamaan reunemmaksi auton tullessa vastaan.
– Kaksi viikkoa sitten, kun oli niitä liukkaita, niin kyllä silloin pikkusen sai huokaista, kun sai ajettua tenavat turvallisesti kotiin, mies jatkaa.
Mäkelä kertoo myös, ettei aikataulujen kanssa kannata stressata liikaa.
– Jos on myöhässä, niin sitä ei ajamalla kiinni oteta. Parempi mennä turvallisesti ja sopeutua tilanteeseen.
Muutama viikko sitten tie oli poikki ojaan ajaneen rekka-auton vuoksi. Tuolloin Mäkelä katsoi parhaaksi kääntää auto läheisen talon pihassa ja ajaa lapset lähimmälle koululle odottamaan vanhempiaan. Koululle järjestettiin valvonta, etteivät oppilaat jääneet yksin odottamaan.
Kun tie on vesikaljamaa, koulukyyti ei lähde sinne luistelemaan. Tästä Mäkelä on ihan ehdoton.
– Silloin ei ajeta, vaan soitetaan Johannekselle, joka on yhteydessä hoitourakoitsijan päivystäjään, mies alleviivaa ja viittaa Härmän liikenteen liikenne-esimies Johannes Herttolaan.
Tällä kertaa matkalle kohti Menkijärveä lähdetään ABC:n pihasta vartin yli yksi. Oppilaita haetaan ensin uimahallin edestä, sitten yläkoululta ja lopuksi vielä Alakylän ja Myllykankaan alakouluilta.
Yläkoululta matkaan tulee pari teini-ikäistä tyttöä. Eloa ja ääntä linjuriin saadaan, kun eskarilaiset ja pikkukoululaiset hyppäävät kyytiin.
– Miten sinä olet naaman noin sotkenut, Mäkelä nauraa ensimmäiselle tytölle, jolla on varmaankin huulipunalla piirretty sydän poskessa.
– Meillä oli penkkarit, lapset kertovat yhteen ja eri ääneen.
Mäkelä kertoo, että parasta työssä on se, että näkee lasten kasvun koko kaaren esikouluiästä yläkoululaiseksi. Tutuksi tullaan väkisinkin ja kuulumisia heitetään puolin ja toisin.
"Kunhan pitää huolen, ettei aja liian reunaan"
Koululta käännyttäessä tyttö huiskuttaa pyörätieltä. Mäkelä vastaa tervehdykseen, sillä hän tunnistaa tytön samaksi, joka kulki aikaisemmin bussissa eskarilaisena.
Koululaisia ei tunnu vaivaavan, onko tie jäässä vai ei. Huolettomana he istuvat penkkeihinsä ja kuski odottaa, kunnes kaikilla on turvavyö kiinni.
Lapset kertovat, kuinka ovat saaneet penkkareita juhlivilta abeilta karkkeja. Maiskutus kuuluu, kun nameja herkutellaan ja kinutaan kavereilta lisää. Pojat vieressä kertovat hurjia tarinoita käärmeestä, joka koitti puraista heistä yhtä sormesta.
Matka jatkuu kyläteitä pitkin viemään lapsia koteihinsa. Vaikka Mäkelän ajama auto ei ole täyspitkä linja-auto, on sillä kuitenkin leveyttä ja mittaa tien täydeltä. Tottunein ottein kuljettaja kääntyilee kapeista risteyksistä ja peruttelee teiden päissä. Pienimpiä lapsia viedään kotipihaan saakka.
Kuskin kanssa rupatellessa käy ilmi, että toisinaan pikkutiet ovat auraamatta, mutta niistäkin tilanteista on selvitty. Mäkelä vain tuumaa, että kunhan pitää huolen, ettei aja liian reunaan.
Sitten käännytään kohti Menkijärveä. Liikenne tiellä on harvinaisen hiljaista. Yhtään rekka-autokaan ei tule vastaan. Lunta ei ole satanut moneen päivään, ei myöskään vettä ja lämpötila on plussan huiteilla. Tie on jäinen, mutta karhennettu.
Hyvällä yhteistyöllä eteenpäin
Liikennöitsijälle ei Johannes Herttolan mukaan tule juurikaan palautetta tien kunnosta. Hän arvelee, että myös koululaisten vanhemmilla on luottamus siihen, että kyyti on turvallinen, eikä kyselyitä tule.
– Matkustajan turvallisuus on meillä aina ykkössijalla. Meillä on työohjeisiin kirjattu, että jos tie ei ole liikennöitävässä kunnossa, niin sitä ei ajeta, Herttola sanoo.
Ohjeiden mukaan kuljettaja tekee itse sen päätöksen. Herttolan mukaan kuljettajan ei tarvitse osoittaa, että kyllä uskallan ajaa.
– Enemmän se on sitä ammattitaitoa katsoa, että nyt minä en tuonne mene ja vaaranna matkustajia.
– Silloin ajetaan auto sivuun ja soitetaan minulle. Minä olen yhteydessä hoitourakoitsijan päivystäjään ja ilmoitan myös heti koululle asiasta, että vanhemmille laitetaan Wilma-viestiä, mies jatkaa.
Menkijärven tie ei ole ainoa tie, jolla liukastellaan, kun talvi oikein ikäväksi äityy. Herttola sanoo pitävänsä yhteyttä elyn kanssa teiden kunnosta.
– Kaupungin hoitamat tiet ovat yleensä hyvässä kunnossa. Minulla on onneksi hyvät yhteydet päivystäjiin, joiden kanssa käydään läpi teiden kuntoa.
Herttola on toimittanut elylle kartat ja aikataulut koulukyydeistä, jotta kunnossapitoa voidaan ennakkoon suunnitella.
– Tänään viimeksi aamulla olen soitellut. Tiesin kyllä, että siellä ollaan töihin lähdössä, mutta kävimme jo läpi vähän missä kunnossa tiet ovat.
Kuitenkin kerrat, jolloin koulukyyti joutuu keskeyttämään matkansa tai on ollut vähällä liukua ojaan, ovat yhden käden sormilla laskettavissa. Ennakoinnilla ja hyvällä yhteistyöllä on päästy eteenpäin.
– Kun huomaan, että kelit vaihtuvat ja on menossa liukkaaksi, niin pistän jo illalla tai viimeistään aamulla kuljettajille viestiä, että muistakaa varovaisuus. Kuljettajat laittavat tietoa tien päältä, jos jossakin on huono pätkä ja laitan sitten viestiä Elyn suuntaan tai suoraan Destian päivystäjille, Herttola summaa.