Kas­kea­jien sukua

Kuvitellaan, että voitaisiin astua aikakoneeseen. Matkataan yli 500 vuotta ajassa taaksepäin 1500-luvun alkuvuosikymmenille. Otetaan lähtöpisteeksi Ähtäri ja Ähtärinjärven ranta Inhan tuntumassa. Millainen näky kulkijaa muinaisuudessa odottaisi?

Katse tapaisi silmänkantamattomiin asumatonta erämaata, ikivanhaa ja koskematonta aarniometsää. Havaittaisiin nopeasti, että vaivattomin keino liikkua on laskea vesille vene.

Matkattaisiin Ähtärinjärveä pitkin kohti sen pohjoisimpaa nipukkaa. Päädyttäisiin Livonlähteelle ja kuljettaisiin Levijokea pitkin Alajärvelle. Sieltä suunnattaisiin kohti Lappajärveä ja Evijärveä.

Vesireitiltä jalkautuva saattaisi siellä täällä rantojen tuntumassa törmätä hämäläisten eräsijoihin. He ovat vuosisatojen ajan – jo esikristilliseltä ajalta saakka – käyneet näillä seuduilla metsällä ja kalastamassa. Syksyllä ja alkutalvella on pyydystetty turkiseläimiä, keväällä ja kesällä kalaa.

Pian tälle eränkäynnille on hämäläisten harmiksi tulossa loppu. Siihen on syypäänä yksi mies.

Kohti erämaita

Ruotsin valtaistuimella istuu taitava Kustaa Vaasa. Hän kehottaa uudisasukkaita muuttamaan Suomen asumattomille erämaille ja julistaa nuo erämaat kruunun omaisuudeksi.

Vahvaa kruunua havittelevalla kuninkaalla on taka-ajatus. Hän haluaa erämaat verolle ja siten täytettä kruunun kassaan.

Savossa kehotus uppoaa suotuisaan maaperään, sillä olot siellä ovat muuttuneet tukaliksi. Kaskiviljelyn siivittämänä ennen melko niukkalukuinen väestömäärä on kasvanut. Kaikille ei ole elintilaa, sillä kaskeaminen vaatii suuria pinta-aloja.

On lähdettävä etsimään uusia asuinpaikkoja. Savolaiset alkavat laajoin joukoin tähyillä kohti erämaita. Siellä täällä aletaan pakata kimpsuja ja uudisasuttamisessa tarvittavia tykötarpeita.

Savolaisilla käy tuuri. Hämäläiset ovat mukavuudenhaluisia eivätkä halua jättää kotejaan ja peltojaan ja ryhtyä vaivalloiseen uudisasuttamiseen. Eräpirtit saavat jäädä. Menkööt savolaiset.

Savolaiset Etelä-Pohjanmaalla

Palataan takaisin nykypäivään, tarkemmin sanottuna Juvalle Etelä-Savoon. Langanpäässä on väitöskirjatutkija Ari Kolehmainen. Hän on hamunnut itselleen hengästyttävän urakan. Kolehmainen haluaa tehdä perinpohjaisen selon savolaisten sukujen ja asutuksen leviämisestä. Apuna hänellä ovat dna-testit.

Samalla kirjoitetaan eteläpohjalaisten sukujen historiaa. Savolaisten uudisasukkaiden laajalti asuttamat seudut kattavat Ähtärin ja nykyisen Järviseudun pitäjien lisäksi Alavuden ja Töysän.

Järviseudulta ja Suomenselältä savolaisten sukuhaarojen lonkerot kurottavat muuallekin maakuntaan. Yksittäisiä uudisasukkaita asettautui sinne tänne Kyrön suurpitäjää: Kuortaneelle, Nurmoon, Kauhavalle, Kauhajoelle, Ilmajoelle ja muuallekin.

Dna-testien avulla on mahdollista ensi kertaa selvittää, mitkä savolaissuvut asuttivat Etelä-Pohjanmaata ja mistä he tulivat. Kolehmainen antaa pari esimerkkiä.

Hän mainitsee Ähtärin ensimmäisiin asuttajasukuihin lukeutuvat Luostariset ja Oinoset.

Kolehmainen kertoo dna-testien osoittaneen, että Oinosten sukuun juontuu muun muassa Ollikaisten suku. Oinosten ja Ollikaisten jälkeläiset ovat levittäytyneet laajalle Etelä-Pohjanmaalle. Tarina ei kuitenkaan pääty tähän.

– Oinosten ja Ollikaisten takana on vieläkin vanhempi Kiiskisen savolaissuku. Kiiskinen on muinainen, todennäköisesti jo rautakaudelta polveutuva suku. Keskiajalla Kiiskisistä syntyy Oinosia ja Ollikainen liittyy heidän jälkeläislinjoihinsa, Kolehmainen havainnollistaa.

Luostarisen Kolehmainen kertoo olevan Savon vanhimpia sukunimiä. Kantaisä eli todennäköisesti 1200-luvun alkupuoliskolla.

Nyt dna-testit kertovat sukujen liittyvän Savosta lähtöisin olevan Luostaristen jälkeläislinjoihin.

Dna tutkijan apuna

Miten tämä kaikki tieto on mahdollista? Vastaus löytyy genetiikasta.

Kolehmaisen tavoitteena on tutkia kaikki vanhat savolaiset talonpoikaissuvut apunaan isälinjaiset dna-testit.

Miesten kantaman Y-kromosomin dna periytyy lähes muuttumattomana isältä pojalle. Siten identtisen tai melkein identtisen Y-dna:n jakavilla miehillä on yhteinen isälinjainen esi-isä. Y-kromosomeissa tapahtuneita mutaatioita vertailemalla voidaan päätellä, milloin jokin sukulinja on erkaantunut toisesta. Kuten esimerkiksi Oinoset muinaisista Kiiskisistä.

Kolehmainen on reissannut ahkerasti eri paikkakunnilla keräämässä dna-näytteitä ja luennoimassa. Etelä-Pohjanmaalla vierailut ovat ulottuneet Seinäjoelle, Vimpeliin ja Ähtäriin. Ensi vuoden alussa kalenterissa on Alajärvi.

– Lähes 90 prosenttia Savon kantasuvuista on testattu. Testaamatta on enää parisenkymmentä pientä sukua, mutta moni pienikin suku on hyvin vanha ja voi olla jopa kantasuku.

Uutta tietoa

Kolehmainen kertoo, että vanha käsitys Savon asuttamisesta on saamassa kyytiä.

Aiemmin ajateltiin, että Savon asutus olisi tullut Karjalasta. Nyt näyttää siltä, että väestö juontuu pääosin Hämeestä. Savon pysyvä asutus on vanhempaa kuin aikaisemmin on oletettu. Valtaosa vanhoista isälinjoista ulottuu rautakaudelle ainakin 300–600-luvuille.

Kolehmainen on kyennyt löytämään useita Savon rautakautisia muinaissukuja. Heitä ovat esimerkiksi Leinoset, Ihalempiset ja Ikäheimoset. Sukunimet periytyvät esikristilliseltä ajalta.

Savolaisia muinaissukuja on asettautunut Etelä-Pohjanmaallekin. Eräs sellainen on Juvan ja Joroisten seudulle juontuva Ähtärin asuttajasuku Tenhunen.

– Kyse saattaa olla Savon vanhimmista suvuista, ainakin hyvin vanha se on. Nimen uskotaan viittaavaan tietäjään.

Entäpä Etelä-Pohjanmaan ikivanha asuttu seutu, Kyrönjokilaakson viljelylakeus? Kolehmainen on savolaissukujen ekspertti, mutta ehkä hän osaa kertoa jotain myös lakeuksien suvuista. Asuttavatko levänluhtalaisten jälkeläiset yhä Kyrönjokilaaksoa? Pohjanmaa oli rautakaudella turkiskaupalla vaurastunutta seutua. Vaikuttavatko pohjalaisten mahtisukujen geenit lakeuksilla yhä?

– Uskon, että rautakautiset vanhat suvut jatkuvat siellä yhä, Kolehmainen vastaa.

Samaan viittaavat myös nimistö- ja murretutkimus. Niistä on kerrottu aikaisemmin muun muassa Ilkka-Pohjalaisen jutussa Kaukaiset juuret.

Savupirttien asukit

Palataan vielä toviksi menneisyyteen Etelä-Pohjanmaan Savoon. 1560-luvulle tultaessa muuttoliike on päässyt hyvään vauhtiin. Kyrön pitäjän koilliskolkkakin – nykyisen Alavuden ja Töysän alue – on saanut itäisiä tulokkaita. Sinne on muutettu etenkin Ähtärin savolaiskylistä.

Otetaan nyt suunnaksi kuitenkin Alajärvi.

Savolaiset kaskenpolttajat ovat rakentaneet neliseinäiset savupirttinsä mäkien kumpareille. Pihapiireihin on nousemassa navettoja, talleja, aittoja, saunoja ja riihiä. Monen isännän työ on vielä kesken. Karjansuojien ja asuinrakennuksen pystyttäminen ja parin hehtaarin alan raivaaminen metsämaasta pelloksi vaati vuosikymmenten työn.

Osalla raivaajalla on naapurinaan jo ennen suurta muuttoliikettä alueelle asettuneita yksittäisiä uudisasukkaita. Alajärvelle heitä on tullut muun muassa Pohjanmaan ruotsinkieliseltä rannikkoseudulta ja Kyröstä. Saamelaiset ovat vetäytymässä pohjoiseen, mutta heistä on merkkejä vielä etenkin Lappajärven tietämillä.

Savolaiset ovat tuoneet mukanaan paitsi dna:nsa ja sukunimensä, myös muuta: puheenpartensa. Se kuuluu järviseutulaisten puheessa yhä nykyäänkin. Suomen jyrkin murreraja kulkee Lapuan ja Lappajärven–Alajärven välillä. Nykytutkijat puhuvat savolaismurteiden kiilasta.

Ainutlaatuinen tutkimus

Vielä on kysyttävä Kolehmaiselta jokunen kysymys. Mihin hän kaikella tutkimuksellaan tähtää?

Kolehmaisen perimmäisenä haaveena on saada selkoa koko Suomen asutushistoriasta, vaikka hänen parhaillaan tekeillä oleva väitöskirjansa keskittyykin savolaisiin sukuihin.

Urakka on sellaisenaankin ainutlaatuinen todennäköisesti koko maailmassa. Kolehmainen uskoo, että jonkin yksittäisen seudun asutus- ja sukuhistoriaa ei ole ennen selvitetty vastaavassa mittakaavassa.

– Skotlannissa on tutkittu klaanien historiaa, mutta tutkimukset ovat keskittyneet johonkin tiettyyn klaaniin.

Ainutlaatuista on myös yhteisöllisyys. Isälinjainen laaja dna-testi maksaa noin 340 euroa. Testattavat kustantavat itse testinsä, joko yksityishenkilöinä tai yhdessä suvun kanssa. Kolehmainen saa tutkimusmateriaalia ja testattavat tietoa juuristaan.

Kolehmainen sanoo, että jos hän kustantaisi kaiken omasta pussistaan, tutkimukselle kertyisi satojen tuhansien eurojen hintalappu. Rahoittajaa näin tyyriille hankkeelle olisi mahdoton saada.

– Jokainen testi tuo yhden palasen lisää kokonaiskuvaan koko Suomen asutus- ja sukujen historiasta.

Ari Kolehmainen vierailee Alajärvellä Järvi-Pohjanmaan kansalaisopistossa 21.3.2026. Luento käsittelee Järviseudun sukujen tutkimista Y-dna-testeillä, mistä Järviseudun isälinjat ovat alueelle saapuneet, kuinka ne ovat yhteydessä toisiinsa ja minne ne ovat alueelta levinneet. Tilaisuudessa on mahdollista tehdä omakustanteinen dna-testi.