Lahjavero tuntuu helposti kaukaiselta asialta, kunnes vanhemmat tarjoavat lapselleen apua arjessa selviämiseen tai asunnon ostamiseen. Silloin huomataan, että muutama perusasia olisi kannattanut olla hallussa, jottei saajalle olisi tullut turhaan veroseuraamusta.
Siltä varalta, että maallista mammonaa on kertynyt tavallista enemmän, pyysimme pankkijuristi Elina Huhdankoski-Hietalaa kertomaan tärkeimpiä asioita, joita jokaisen lahjan antajan ja saajan kannattaa tietää.
Pop Pankki Pohjanmaassa työskentelevä Huhdankoski-Hietala käy läpi rahalahjaan liittyviä käytäntöjä.
– Jos henkilö antaa toiselle henkilölle kolmessa vuodessa yhteensä 7 500 euroa tai enemmän, siitä on tehtävä lahjaveroilmoitus ja saajan pitää maksaa ylittävältä osuudelta lahjavero. Siksi rahalahja kannattaa jättää hieman rajan alle, esimerkiksi 7 499 euroon.
Jos isovanhemmille on kertynyt tavallista enemmän säästöjä, heidän kannattaa muistaa, että jokainen saa antaa verottoman maksimisumman vaikka kaikille lapsilleen ja lapsenlapsilleen kerran kolmessa vuodessa.
Pankkijuristi korostaa, että jos kolmessa vuodessa antaa 7 499 euroa, sen lisäksi ei voi enää antaa verottomasti rahaa esimerkiksi syntymäpäivä- ja joululahjaksi. Verottaja katsoo, että yli rajan annetut rahat ovat veronalaisia lahjoja.
Kolmen vuoden aikana verottomista rahalahjoista ole pakko tehdä lahjakirjaa, mutta paperista voi olla kuitenkin hyötyä.
– Sen avulla pysyy esimerkiksi selvillä, kenelle on milloinkin antanut rahaa ja minkä verran, asiantuntija neuvoo.
Jos lahjoittaa rahasto-osuuksia, lahjakirja on yleensä tarpeellinen.
– Jos saaja myy rahasto-osuudet myöhemmin, lahjakirjasta on helppo katsoa niiden arvo silloin, kun lahja oli saatu. Hankintamenoa tarvitaan, kun myynnin jälkeen lasketaan myyntivoiton suuruus pääomatuloverotusta varten, Huhdankoski-Hietala selvittää.
Lahjoittaminen on Huhdankoski-Hietala mielestä pitkäjänteistä hommaa. Sitä varten on hyvä tehdä suunnitelma.
– Vanhempien ja isovanhempien antamista lahjoista on hyötyä myöhemminkin, kun on perinnönjaon aika. Elinaikana annetut lahjat pienentävät omaisuuden määrää, joka merkitään perukirjaan. Siksi myös perintövero vähenee.
On kuitenkin yksi tärkeä poikkeus. Jos perilliselle rahalahjan antanut kuolee ennen kuin uusimmasta 7 499 eurosta on kulunut kolme vuotta, lahja merkataan perukirjaan.
– Lahjasta ja koko perinnöstä menee perintövero, jos niiden yhteenlaskettu arvo on 30 000 euroa tai enemmän, Huhdankoski-Hietala kertoo.
Lisäksi verottomia ovat korkeintaan 7 500 euron arvoiset koti-irtaimistolahjat, kuten huonekalut, kodinkoneet, matot, vaatteet ja ruohonleikkuri.
Verohallinnon erityisasiantuntija Kukka Heikura kertoo, ettei niitä lasketa ollenkaan mukaan kolmessa vuodessa samalta antajalta saatuihin lahjoihin.
Veroa ei mene, jos toimii tietyllä tavalla. Antajan on ostettava tavara itse, ja sitten hän antaa sen lahjaksi.
– Jos hän antaa rahat suoraan käteen ostosta varten, se lasketaan rahalahjaksi. Siinä tapauksessa summa kerryttää kolmessa vuodessa verottomasti annettavan rahalahjan määrää, Heikura sanoo.
Kolmen vuoden aikana saa antaa verottomasti monta kertaa korkeintaan 7 500 euron koti-irtaimistolahjan, niitä ei lasketa yhteen. Jos yksittäisen lahjan arvo on yli 7 500 euroa, siitä menee lahjavero.
– On hyvä muistaa, että esimerkiksi kumpikin vanhempi saa lahjoittaa lapselleen 7 500 euron edestä koti-irtaimistoja ilman veroseuraamuksia, erityisasiantuntija vinkkaa.
On myös kaksi muuta verotonta lahjaryhmää: elatuslahjat ja koulutuslahjat. Elatuslahjoihin kuuluvat esimerkiksi vuokrat sekä ruoka- ja sairausmaksut. Koulutuslahjoja ovat muun muassa opintolainan takaisinmaksu ja lukukausimaksut Suomessa ja ulkomailla.
Niissä ei ole määritelty ylärajaa. Lahjaverolta välttyy, jos lahjansaajalla ei ole mahdollisuutta käyttää lahjoihin tarkoitettuja varoja muuhun tarkoitukseen.
Pankkijuristi käy läpi vielä kiinteistöjen, kuten mökin, lahjoittamista lapsille. Hän kertoo esimerkin, jossa vanhemmat omistavat hieman alle 45 000 euron arvoisen kiinteistön ja heillä on kolme lasta.
– Molemmat vanhemmat voivat antaa kullekin lapselle kiinteistöstä kuudesosan. Määräosan arvo jää vähän alle 7 500 euroon. Silloin lahjoituksesta ei mene lahjaveroa.
Jokaisen lapsen pitää kuitenkin hoitaa asiaan liittyvät kulut.
– Maksettavaa tulee siitä, että kaupanvahvistaja vahvistaa lahjakirjan ja lahjan saajat hakevat lainhuudon. Jos kyseessä on arvokkaampi mökki, verottoman lahjoituksen joutuisi useimmiten tekemään monta kertaa, ja silloin kulut nousevat.
Jotkut vanhemmat jättävät itselleen hallintaoikeuden mökkiin. Se pienentää lahjoitettavan kiinteistön arvoa lahjaverotuksessa.
– Suosittelen kuitenkin, ettei aina kannata mennä liikaa verotus edellä. Hallintaoikeus voi johtaa siihen, ettei se ole mökin uuden omistajan edunmukaista. Jos vanhemmat tulevat huonokuntoisiksi, he eivät pysty enää käyttämään mökkiä. Lapsi haluaisi myydä sen, mutta hallintaoikeus estää.
