Millaista on ollut kirjoittaa rakkauskirje jatkosodassa vaikeasti haavoittuneen sotilaan puolesta teinityttönä? Tämä oli yksi niistä tarinoista, joita kuultiin, kun alajärveläisille lotille luovutettiin Etelä-Pohjanmaan Lottaperinne ry:n lahjoittamat silkkihuivit.
Lotta Svärd vietti juhlavuottaan vuonna 2021, tuolloin järjestön perustamisesta oli kulunut 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Etelä-Pohjanmaan Lottaperinne ry. oli päättänyt lahjoittaa kaikille eteläpohjalaisille lotille ja pikkulotille silkkihuivit. Ne oli suunnitellut Marja Kurki Lotta-teemaan sopivaksi.
Huivin yhteydessä luovutettiin kirje, jossa todetaan muun muassa, että sota-ajan raskaita vaiheita seurasivat uudet näkymät, loputonta työtä maamme jälleenrakentamisessa sen kaikilla sektoreilla.
– Sinä urhea nainen olit arjen keskellä tukipylväs. Oman tehtäväsi ääressä Sinä ahersit ja jaksoit, kirjeessä todetaan.
Alajärvellä näitä huiveja on luovutettu viime viikkoina kolmelle lotalle ja pikkulotalle. Neljäs pikkulotta saa huivinsa lähiaikoina. Huivit ovat luovuttaneet Maire Hämeenniemi ja Liisa Heinilä. Huiveihin liittyvän lahjoituksen oli tehnyt silmälääkäri Juha Kytilä perikuntansa kautta. Alajärvellä aikomus oli ollut luovuttaa huivit juhlavuoden aikana, mutta koronan vuoksi huiveja on viety lottien koteihin vasta tänä vuonna.
Hämeenniemi kirjasi lottien muistoja ylös
Maire Hämeenniemi sanoo, että lottajärjestön toiminta on vienyt hänen sydämensä. Hän on ollut Suupohjan Lottaperinne -yhdistyksen hallituksessa jo 10 vuotta ja on pysynyt sen jäsenenä, vaikka muutti Alajärvelle nelisen vuotta sitten takaisin.
– Lottiin liittyvät asiat ovat vieneet minut mennessään. En ole malttanut jättää niitä ihania lottia ja yhdistysihmisiä siellä Suupohjassakaan.
Jokaisen lottavierailun yhteydessä Hämeenniemi teki muistiinpanoja siitä, millaisia muistoja naiset olivat lottina ja pikkulottina kokeneet.
99-vuotias Aila Hautanen (o.s. Viitasaari) on tiettävästi ainoa alajärveläinen lottana palvelut nainen, joka on vielä itse muistoja kertomassa. Alajärven keskustassa asuva Hautanen oli aloittanut ensin pikkulottana ja siirtyi siitä varsinaiseen lottatyöhön.
Hän oli kotirintamalotta, joka oli ollut avustamassa kaatuneiden hautajaisjärjestelyissä ja ollut mukana kunniakujissa, lähettänyt kirjeitä rintamalle ja työskennellyt Lotta-kioskissa, joka oli nykyisen Palotorin paikkeilla Alajärven keskustassa.
Alajärven lottien paikallisosasto oli perustettu vuonna 1923, eli samana vuonna kuin Hautanen oli syntynyt. Lottien työ oli kiinteä osa ennen sotia suojeluskuntien toimintaa.
– Suorastaan liikuttavaa ja mieliinpainuvaa oli heidän työskentelynsä oman "rahamyllyn" Lotta-kioskinsa parissa, missä he aivan kilpailivat parhaasta viikkotuloksesta, todetaan Eetu Rintalan kirjoittamassa Alajärven suojeluskunnan -historiateoksessa.
Kolme entistä pikkulottaa sai myös huivinsa
Saukonkylästä kotoisin oleva Anna Kujala (s. 1932, o.s. Väärämäki) ja kurejokelainen Annikki Peltoniemi (s. 1927, o.s. Vesala) saivat huivit työstään pikkulottina. Peltoniemi on kotoisin Lapuan Kauhajärveltä, missä hän teki pikkulotan tehtäviä.
Kauhajärvellä se tarkoitti sitä, että hän oli ollut esimerkiksi Seinäjoen sotasairaalassa kirjoittamassa kirjeitä haavoittuneiden puolesta, jotka eivät itse voineet niitä kirjoittaa.
– Nämä nuoret miehet siis kirjoituttivat kirjeitä pikkulotilla. Peltoniemi kertoi, kuinka järkyttävänä hän oli pitänyt näiden nuorten miesten kohtaloa.
Kauhajärvellä oli ollut myös tapana, että pikkulotat kiersivät sellaisissa kodeissa auttamassa, missä talon isäntä tai perheen poikia oli kaatunut. He tekivät kotitöitä, olivat nostamassa perunaa tai vaikka keräämässä marjoja.
Anna Kujala taas viettää juuri 90-vuotissyntymäpäiväänsä 6. kesäkuuta. Saukonkylässä oli ollut erittäin isänmaallinen opettajapariskunta ja opettaja Hannes Jokinen oli laittanut 3.–4.-luokkalaiset tytöt pikkulotiksi.
– Jatkosodan aikana Anna ja muut tytöt olivat tehneet virsuja ilmeisesti oljesta. Niitä oli loppujen lopuksi viety autokuormallinen rintamalle. Olkimattoja he olivat tehneet rukinoljista patjaksi ja lämmikkeeksi.
Kujalalle oli jäänyt muistiin myös se, kuinka hän oli kirjoittanut naapurin mumman puolesta kirjeitä rintamalle, jolla oli neljä poikaa taisteluissa.
– Yksi mieluisista muistoista oli, kuinka paljon siellä koululla oli pelattu uutuslajia eli pesäpalloa.
Yksi pikkulotista on Ida Laitilan tytär
Yksi huivi Heinilällä ja Hämeenniemellä on vielä luovuttamatta. Sen tulee samaan Maija-Liisa Sippola (s. 1923, o.s. Laitila). Sippola oli ollut sota-aikana pikkulottana aikuisten lottien "juoksutyttönä". Hän oli esimerkiksi ollut suojeluskuntatalolla, siis nykyisellä nuorisoseuralla, kuskaamassa kahvia ja muuta evästä ilmavalvontaa talon katolla tehneille aikuisille lotille.
Rooli on varsin ymmärrettävä, sillä Sippolan äiti oli Alajärven Lotta-yhdistyksen yksi johtohahmoista eli Ida Laitila, joka toimi myös paikallisosaston puheenjohtajana.
Hämeenniemi ja Heinilä ovat tehneet parhaansa, että kaikki pikkulotat saisivat huivinsa. Aivan aukotonta ei välttämättä ole heidänkään jäljitystyönsä.
– Eli jos olet ollut Alajärvellä pikkulottana, niin ota meihin yhteyttä.