Kuvan kirjeen mukana palaamme Alajärvellä Heikinheimojen aikaan. Kirjeen lähettäjä on Keiteleen kirkkoherra Kaarlo Jalmari Heikinheimo (sittemmin Alajärven kirkkoherra) ja vastaanottaja hänen veljensä Alajärven kunnanlääkäri Martti Johannes Heikinheimo. Molemmat ovat vanhemman väen alajärveläisille hyvin tuttuja henkilöitä.
Heikinheimot syntyivät Pohjois-Suomessa, Kaarlo v. 1900 Kolarissa ja Martti 1901 Ylikiimingissä. Isä oli pappi, Rauho Jalmari Heikel ja äiti Ines Keckman. Sukunimen suomalaistamisvuonna 1906 otettiin sukunimeksi Heikinheimo, niin kuin monen muunkin Heikel-perheen kohdalla. Isä, Jalmari Heikinheimo kuoli 1939 Haapaveden kirkkoherrana.
K.J. Heikinheimo vihittiin papiksi 1923, oli ylimääräisenä pappina Rovaniemellä, Haapajärvellä, Savukoskella ja Kärsämäellä. Keiteleen kirkkoherraksi hänet valittiin1929 ja Alajärven kirkkoherraksi 1935. Liekö em. kirjatussa kirjeessä ollut kirkkoherran vaaliin (kirje tullut 18.12.33 ja vaali 4-6.2.34 ) tulevia asiakirjoja?
K.J. Heikinheimo oli pidetty pappi, joka matkoillaan pysähtyi usein Möksyn Lassilassa isovanhempieni Matti ja Hilda Lassilan luona. Heidän vanhimmat tyttäret on K.J.Heikinheimo Lassilan pihamaalla vihkinyt. Hän on myös kastanut tämän kirjoittajan Hokkalan Haapalassa talvisotatalvena 1940. K.J. Heikinheimo siirtyi 1941 Haapaveden kirkkoherraksi, jossa kuoli 1964.
Martti Johannes Heikinheimo valmistui lääkäriksi 1931. Samana vuonna hänet valittiin Alajärven kunnanlääkäriksi. Päätoimen ohella hän toimi koululääkärinä, sekä oman toimen ohella Soinin kunnanlääkärinä.
Äitini kertomaa Heikinheimosta: Sain 1930-luvun alussa Heikinheimolta puhelun Hongolle. ”Neiti Lassila! Kulkutautisairaalassa tarvittaisiin hoitajia. Sopisiko teille tulla avuksi ?” Neiti Lassilalle tämä sopi ja niin äidille alkoi työ, jossa hän oli pitkiä aikoja kulkutautisairaalassa (Soinin tien varrella sillan luona) potilaiden kanssa eristyksissä. Oven kautta tapahtui pikaisesti ruoka- ja muu huolto. Vain ikkunaruudun takaa vanhemmat pääsivät katsomaan lapsiaan. Äiti hoiti samalla tavalla Erkki Aallon kolmea lasta kolme viikkoa Aallon talon yläkerrassa.
Äiti oli pitkiä aikoja myös ”tavallisessa” sairaalassa. Kerran sattui, että äidin hoidossa oleva pikkulapsi kuoli yöllä. Äiti pelästyneenä kyseli Heikinheimolta, mitä hän teki väärin. ”Minähän sanoin lapsen vanhemmille, että ensi yönä lapsi kuolee. Eivätkö vanhemmat kertoneet teille?” Äiti joutui myös leikkaussaliin. ”Neiti Lassila tekee vain, niin kuin minä sanon. Kyllä te osaatte”
Martti Heikinheimo oli tiiviisti mukana Alajärven suojeluskunnan toiminnassa, harrasti ammuntaa ja hankki siinä mestaruuksia 8 eri ampumalajissa. Sotilasarvoltaan hän oli lääkintämajuri. Martti Heikinheimon ansiolistalle voi kirjata senkin, että hän oli Punaisen Valpon 200 henkilön listalla, jotka suunniteltiin siirtää Siperiaan (kts. internet Siperiaan karkotettavat).
Martti Heikinheimon perhe muutti Vaasaan 1952.