Alajärvellä kauriit ja peurat ovat yhä useammin osapuolina hirvieläinvahingoissa.
Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sattui vuonna 2018 hirvieläinonnettomuuksia yhteensä 271 kpl.
Vahingoista 157 aiheutti peura/kauris ja 114 kpl hirvet.
Alajärvellä hirvieläinonnettomuuksia ilmoitettiin 26 kpl vuonna 2018.
Osapuolina näissä oli hirviä 11, metsäpeuroja 3 ja metsäkauriita 12.
– Hirvieläinonnettomuuksien suhteen vaarallisinta aikaa olivat kuukaudet syyskuusta joulukuuhun. Vuonna 2018 LähiTapiola-ryhmän korvaamista hirvieläinvahingoista lähes viidennes, 18 %, sattui marraskuussa ja yli puolet, 52 %, syys-joulukuussa. LähiTapiolan korvaamista hirvieläinvahingoista suurin osa sattui aamulla seitsemän ja yhdeksän, ja illalla viiden ja kahdeksan välillä, sanoo LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan myyntipäällikkö Jarmo Ojajärvi.
– LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa korvasi asiakkailleen 139 hirvieläinvahinkoa vuonna 2018.
Hirvieläinkolareista aiheutuneiden vahinkojen korvattavat summat vaihtelevat alle 50 eurosta aina jopa sataan tuhanteen euroon. Suurin osa korvaussummista (80 %) asettuu 1 000 ja 10 000 euron välimaastoon. Suurimmat korvaussummat syntyvät silloin, kun kolarissa syntyy henkilövahinkoja. Vakavimmat loukkaantumiset ja esimerkiksi nuoren ihmisen työkyvyttömyys voivat aiheuttaa vakuutusyhtiölle jopa miljoonan euron varauksen vahingon korvauksia varten tuleville vuosille.
Korvauksen määrä on aina tapauskohtainen ja perustuu aiheutuneisiin vahinkoihin. Henkilövahingot korvataan liikennevakuutuksesta ja ajoneuvovahingot kaskovakuutuksesta. Hirvivahinkovakuutus kuuluu kaikkiin LähiTapiolan kaskovakuutuksiin, kertoo Ojajärvi.
Hirvikannan koon ja onnettomuusmäärien välillä on selvä yhteys. Liikenneturvallisuus on hirvien osalta parantunut 2000-luvun alusta. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2018 jahdin jälkeen oli noin 86 500 hirveä. Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni 11 prosenttia.
Vuoden 2018 hirvisaalis oli Luken mukaan 58 219 hirveä. Alkaneelle metsästyskaudelle hirven pyyntilupia myönnettiin hieman vähemmän kuin viime vuonna. Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 50 385 hirven pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.
Valkohäntäpeuran kanta on yli kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Tämä näkyy suoraan onnettomuusmäärien kasvussa ja heikentyneenä liikenneturvallisuutena. Ilmiö näkyy myös LähiTapiolan asiakkailla erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomessa.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa on noin 111 500 valkohäntäpeuraa. Kanta on kasvanut noin seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Alkavalle metsästyskaudelle myönnettiin valkohäntäpeuran pyyntilupia lähes kolmannes enemmän kuin viime vuonna. Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 58 094 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. Valkohäntäpeurasaalis oli 52 781 yksilöä vuonna 2018.
Tilastokeskus tilastoi vuonna 2018 Suomen teiltä 6 251 peuraonnettomuutta, vuonna 2017 määrä oli 5086.
