Ala­jär­vel­lä on mer­kit­tä­vä Tove Jans­so­nin elä­mäs­tä kertova teos, sen pää­ty­mi­nen Ne­li­mark­ka-mu­seol­le on mys­tee­ri

Alajärvi
Eero Nelimarkka ja Viktor Janssonin pronssiveistos Nuori tyttö Nelimarkka-museon edustalla 60–70-luvulla.
Eero Nelimarkka ja Viktor Janssonin pronssiveistos Nuori tyttö Nelimarkka-museon edustalla 60–70-luvulla.

Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivää vietetään huomenna keskiviikkona 9. elokuuta neljättä kertaa. Tiesitkö, että Alajärvellä Nelimarkka-museossa on Tove Janssonin isän, kuvanveistäjä Viktor Janssonin, tekemä pronssiveistos?

Julkaisemme Tove Janssonin päivän kunniaksi uudelleen elokuussa 2022 tehdyn jutun.

Kysyimme Nelimarkka-museon museotoimenjohtajalta Elina Alkiolta, mikä merkitys veistoksella oikein on.

Kuvassa Viktor Janssonin veistämä pronssiteos, Nuori tyttö. Sen tekovuosi on ajoittamaton. Teos kuuluu Nelimarkka-rahaston kokoelmaan.
Kuvassa Viktor Janssonin veistämä pronssiteos, Nuori tyttö. Sen tekovuosi on ajoittamaton. Teos kuuluu Nelimarkka-rahaston kokoelmaan.
Kuva: Pasi Puskala

Tarkkaa tietoa veistoksen päätymisestä museoon ei ole

Alkion mukaan Viktor Janssonin Tove-veistos on ollut Nelimarkka-museossa todennäköisesti ihan sen perustamisesta lähtien.

– En tiedä kunnolla, kuinka veistos on päätynyt tänne. Nelimarkka on itse aikoinaan ostanut ja kerännyt taidetta, ja toki hän on tietääkseni asunut Lallukan taiteilijakodissa samaan aikaan tämän Viktor Janssonin kanssa, niin voi olla, että se on suoraan taiteilijaltakin tullut. Nelimarkka keräsi satunnaisesti taidetta hänen aikalaistaiteilijoilta.

Alkio korostaa, että hänen tietonsa Viktor Janssonin pronssiveistoksen päätymisestä museoon ovat lähinnä spekulaatioita.

Veistos herättää ihmisten kiinnostuksen

Veistos on merkittävä teos museon kokoelmissa.

– Se on aikoinaan ollut museon pihassa, ja se on moniin vanhoihin kuviin tallentunut siltä ajalta, kun Nelimarkka itse piti vielä museota auki. Tavallaan se on ollut silloin myös sellainen maamerkki.

Alkion mukaan veistos herättää kävijöissä paljon kiinnostusta, koska Tove Jansson on niin tunnettu nimi.

Museossa ei ole muita Viktor Janssonin tai Tove Janssoniin liittyviä teoksia.

Taiteilijoille tunnustusta

Alkion mielestä Tove Jansson oli monipuolinen taiteilija ja siten ansaitsee oman liputuspäivän.

– On todella hyvä, että taiteita nostetaan esille. Sitten 10. heinäkuuta on myös Helene Schjerfbeckin ja suomalaisen kuvataiteen päivä, ja mielestäni nämä molemmat liputuspäivät tukevat hyvin toisiaan.

Alkiosta on hienoa, että taiteet saavat näkyvyyttä ja tunnustusta.

– Suomessa on iso joukko ammattitaiteilijoita, ja heidän työ usein saattaa jäädä vähän näkymättömäksi muissa kuin niissä omissa tietyissä piireissä. Liputus ehkä herättää laajempaa huomiota heidän työhönsä.

Mainos
Järviseutu-lehden pelit

Pelaa Järviseudun digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä