Alajärvellä on lakkautettu 15 alakoulua vuosina 1964–2020.
Joidenkin koulujen lakkauttamisesta väännettiin vuosia, joidenkin sulkeminen tapahtui vähin äänin.
Moni vanhoista koulurakennuksista näyttää enemmän tai vähemmän ränsistyvän rauhassa, mutta toisenlaisiakin tarinoita on.
Järviseutu lähti kiertämään kyliä ja ottamaan asiasta selvää.
Neljä kiinni kerralla
Lakkautuslistan vanhimmat ovat Isoniemen kansakoulu, jossa opetus loppui vuonna 1964 ja Kaartunen, josta koulu suljettiin kaksi vuotta myöhemmin.
Koskenvarren koulu lakkautettiin vuonna 1968.
Kyläkoulujen hiljenemisen kiihkein vuosi Alajärvellä oli 2002.
Silloin kaupunginvaltuuston päätöksellä ovet pantiin säppiin Saukonkylän, Koivumäen, Teerinevan ja Möksyn kouluissa.
Esimerkiksi Saukonkylän koulussa oli viimeiseksi jääneenä kevätlukukautena 13 oppilasta.
Päätös neljän kyläkoulun lakkauttamisesta samalla kertaaa oli kova ja vaati 29.12.2001 pidetyssä, kuusi tuntia kestäneessä, valtuuston kokouksessa kolme äänestystä.
Koulujen sulkemisesta kerrottiin koituvan 1,4 miljoonan markan nettosäästöt.
Oppilaat vähenivät, kiinteistöt kulahtivat
Koulujen lakkauttaminen ei ole koskaan läpihuutojuttu, vaan herättää suuria tunteita niin kyläläisissä kuin päättäjissä.
Joissakin tapauksissa kyläläiset ovat tehneet talkootyötä koulunsa hyväksi ja saaneet sille jatkoaikaa.
Päätöksenteon ytimessä ovat kuitenkin olleet kylmät tosiasiat, kuten oppilasmäärien lasku ja kiinteistöjen huono kunto.
Uusikylän koulua esitettiin lakkautettavaksi jo vuonna 2014, mutta silloin se sai äänestyksien ja kiihkeiden puheenvuorojen jälkeen valtuustolta lisäaikaa.
Yhtä onnekkaasti kävi Ylikylän; sen sijaan Levijoen ja Menkijärven koulut valtuusto päätti lakkauttaa.
"Kun koulupäätökset oli tehty, purkautui valtuustosalin täpötäydeltä yleisölehteriltä ulos massa onnellisia ihmisiä. Halauksia, rutistuksia, ilon kyyneleitä, helpotusta... Aulassa riehakoivaan joukkoon liittyi osa valtuutetuista, sillä pitkään kokoukseen puhallettiin tauko säästöjen käsittelyn päälle", kertoi Järviseutu kaupunginvaltuuston kokouksesta 30.10.2013.
Sisäilmaongelmat ajaneet evakkoon
Uusikylä sai uuden jatkoajan kaupunginvaltuustolta 26.4.2018.
Samassa kokouksessa armahdettiin jälleen myös Ylikylä; Luoma-ahon koulukin sai jatkaa.
Uusikylän koulun tarinalle valtuusto pani lopulta pisteen kokouksessaan marraskuussa 2019.
Oppilaat olivat jo sitä ennen siirtyneet Paalijärvelle oman koulunsa sisäilmaongelmien takia.
Sisäilmaongelmat olivat lopulta myös Luoma-ahon koulun viimeinen isku.
Opetusta oli jo lakkautusta ennen annettu parakeissa.
Lukuvuoden 2020 alusta alkaen Luoma-ahon oppilaat ovat käyneet Hoiskon koulua.
Samoin sisäilmaongelmista kärsineen Ylikylän koulun vuoro tuli vuonna 2021.
Sen 38 oppilasta siirtyivät Paavolaan oltuaan sitä ennen väistötiloissa Jamin Kurejoen yksikössä.
Uusikylä menossa myyntiin
Mitä sitten tehdä tyhjentyneille koulukiinteistöille?
Esimerkiksi Uusikylän koulun kiinteistökokonaisuuteen kuuluu 4 500-kuutioinen koulurakennus, 2 060 kuution suuruinen liikuntasali sekä asuntola.
Teknisen toimen mukaan kiinteistön lämmitys- ja sähkökulut ovat noin
17 000 euroa vuodessa.
Uusikylän koulu on ainoa lakkautettu koulukiinteistö, jota kaupunki ylläpitää.
Nyt kaupunki haluaa kuluerästä eroon ja valmistelee koulun myyntiä.
Luoma-aho kylmillään ja paikat rikottuna
Myös Luoma-ahon koulurakennukset ovat edelleen kaupungin omistuksessa. Kummassakaan ei kuitenkaan ole enää lämmitystä päällä.
Tekninen johtaja Jouni Hänninen kertoo, että molemmissa on tehty ilkivaltaa: paikat on sotkettu ja rikottu pahoin.
– Ei niistä saa enää rakennuksia, vaan ne ovat purkukuntoisia, Hänninen toteaa.
Koivumäen, Saukonkylän, Möksyn ja Teerinevan koulut kaupunki on lahjoittanut asianosaisille kyläyhdistyksille.
Saukonkylän entisen koulun tiloissa on pari vuokralaista ja kansalaisopiston kutomapiirikin pyörii. Lämmityskulut on saatu kuriin vuosia sitten.
– Hankerahoituksen turvin vaihdettiin aikoinaan öljylämmitys hakkeeseen, kertoo yhdistyksen entinen pitkäaikainen puheenjohtaja Jyrki Korpela.
Teerinevan koulun omistaja vaihtui hiljattain, kun kyläyhdistys myi sen eräälle kyläläiselle.
– Kykenimme pitämään rakennuksen lämpimänä 20 vuotta. Lämmityskulut olivat tuhansia euroja vuodessa. Nyt on se kivi pois hartioilta, kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Terho Mäkelä sanoo.
Menkijärven oppilaista tyhjentyneen koulun kaupunki myi yksityiselle vuonna 2016.
Sen sijaan vanha vuonna 1916 rakennettu koulurakennus on kyläyhdistyksen omistuksessa.
Möksyn koulu on kyläyhdistyksen omistuksessa ja kylmillään.
Koivumäen koulu toimi lakkauttamisen jälkeen pitkään kylätalona mutta on ollut ilman lämmitystä vuodesta 2003.
Kiinteistö on myynnissä.
Entisistä kouluista kaupunki on myynyt yksityiselle Iiruun, Kaartusen, Levijoen, Ylikylän ja Lehtimäen Länsikylän.
Ylikylän koulusta paljastui omistajan vaihduttua rikollista toimintaa.
Tekninen johtaja Jouni Hänninen tietää kertoa, että kaupunki on saanut rahansa Ylikylän koulun kaupoista.
Kortekylään tuli hoivakoti
Yritystoiminnalle entisistä koulukiinteistöistä on myyty Koskenvarren ja Kortekylän koulut.
Kortekylässä koulu loppui vuonna 2005.
Pari vuotta myöhemmin Tanja Vainionpää ja hänen yhtiökumppaninsa Anna-Leena Kyrönlahti voittivat koulusta käydyn tarjouskilpailun tekemällään 20 000 euron tarjouksella.
Rakennus remontoitiin vanhusten hoivakodiksi.
Vuonna 2018 Mäntytuuli-niminen hoivakoti myytiin Attendolle.
Nyt Mäntytuulen toiminta on loppumassa, kun Attendon uusi hoivakoti valmistuu keväällä entisen Kaupinkartanon paikalle Alajärven keskustaan. Sinne muuttaa myös Mäntytuulen väki.
– Meillä on pieni ja kodikas yksikkö ja täällä on ihana tehdä töitä. Kiinteistö on tässä se ongelma. Talo on vanha eikä vastaa nykyajan vaatimuksiin, Mäntytuulen johtaja Tiina Tervonen totesi Järviseudussa 20.9.2023.
