Yhteiskunnan turvallisuusstrategian keskeinen sanoma on tiivistetysti, että kaikki turvallisuustoimijat tuntevat roolinsa.
Niiden on tunnettava tehtävänsä osana kokonaisturvallisuutta ja myös varmistettava toimintansa jatkuvuus kriisitilanteissa.
Alajärvellä on suunniteltu laaja-alaisesti yhteistyön toimintamuotoja Alajärven kaupungin, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen, Alajärven seurakunnan, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun sekä Suomen Punaisen Ristin kesken.
Kaupunkien lakisääteisenä tehtävänä on tehdä varautumissuunnitelma häiriö- ja poikkeusolojen varalle.
Alajärvellä tätä suunnitelmaa ollaan päivittämässä parasta aikaa. Tässä yhteydessä on noussut esiin keskustelu valmiuskeskuksen organisoinnista Alajärvelle eri toimijoiden kesken.
Mihin siis nyt valmistaudutaan ja mikä on valmiuskeskus?
Valmiuskeskuksen ideana on vastata nopeasti alueellisiin häiriötilanteisiin, kuten myrskyihin, veden ja sähkönjakelun katkeamisiin tai esimerkiksi tulipaloihin. Valmiuskeskusmalli ei ole aivan uusi ajatus vaan perustuu hyviksi koettuihin ja harjoiteltuihin toimintoihin korostaen laajan yhteistyön merkitystä.
Valmiuskeskukset toteuttavat kunnan niille määrittelemiä tehtäviä. Kunnalla voi olla useita alueellisia valmiuskeskuksia ja ne voivat olla esimerkiksi koulujen tai kylätalojen yhteydessä, jolloin ne voivat tukeutua niiden käyttö- ja suojatiloihin sekä rakenteisiin ja varustukseen.
Suunnitellut valmiuskeskukset eivät ole tiettyyn paikkaan sidottuja, vaan sellainen perustetaan tarpeen ja tilanteen mukaan. Valmiuskeskuksille annettavat tehtävät pohjautuvat kunnan valmiussuunnitteluun, elintärkeiden palvelujen tuottamiseen sekä yhteiskunnan ja viranomaisten tarpeisiin.
Suomen Punaisen Ristin valtakunnallinen valmiusharjoitus ”Pisara 2019” järjestetään SPR Länsi-Suomen piirin ja yhteistyökumppanien kanssa Alajärvellä perjantaina 25.10. Harjoitus toteutetaan Alajärven koulukeskuksessa yhdessä lukiolaisten kanssa. Harjoituksen aiheena on veden jakeluun liittyvät häiriöt. Harjoitus koostuu luennoista ja rastipistetyöskentelystä.
Harjoituksessa mallinnetaan valmiuskeskuksen toimintaa johtamisen, vastaanoton, perustamistoimien, palautteen vastaanottamisen ja viestinnän osalta. Lukiolaiset pääsevät itse miettimään, miten veden jakelun häiriöt vaikuttavat elämiseen.
