Syntyvyys on jatkanut alkuvuonna laskuaan Suomessa, ja tilanne on sama myös pohjalaismaakunnissa. Mutta mikä on Järviseudun kuntien tilanne?
Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana Suomessa syntyi 21 180 lasta, mikä on 1 082 lasta vähemmän kuin alkuvuonna 2022. Elävänä syntyneiden lukumäärä tammi–kesäkuussa oli vuodesta 1900 alkavan mittaushistorian pienin.
Etelä-Pohjanmaalla syntyi alkuvuonna 673 lasta, mikä on 44 lasta vähemmän kuin vuotta aiemmin. Plussalle päästiin seitsemässä kunnassa ja miinukselle jäätiin kymmenessä kunnassa. Kuortaneella tilanne pysyi ennallaan.
Pohjanmaalla pudotus oli hieman Etelä-Pohjanmaata pienempi. Maakunnassa syntyi alkuvuonna 764 lasta, eli 29 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Plussalle päästiin viidessä kunnassa ja miinukselle jäätiin yhdeksässä. Vaasassa syntyneitä oli alkuvuonna 242, mikä on 31 vauvaa vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Nainen synnyttää enää keskimäärin 1,28 lasta
Suomen syntyvyys laski 2010-luvulla yhdeksänä vuotena peräkkäin. Vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87, kun se vuonna 2019 oli enää 1,35.
Tämän jälkeen, vuosina 2020 ja 2021, syntyvyydessä tapahtui elpymistä, mutta viime vuonna syntyvyys kääntyi jälleen laskuun niin, että kokonaishedelmällisyysluku oli 1,32.
Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta keskimäärin nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskenta-ajanjakson tasolla.
– Syntyvyyden lasku on tänä vuonna edelleen jatkunut, sillä viimeisen 12 kuukauden (heinäkuu 2022–kesäkuu 2023) ennakolliseksi kokonaishedelmällisyysluvuksi kertyi 1,28. Luku on ennätyksellisen alhainen, tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola kertoo tiedotteessa.