Huomenna tiistaina viettävät tuplasyntymäpäivä 130-vuotias Alajärvi ja 30 vuotta alajärveläisiä palvellut kaupungintalo. Syntymäpäiväsankarit viettävät juhlia työn merkeissä–virastot ovat auki normaaliin tapaan, mutta iltapäivästä lähtien on kaupunkilaisia varten kahvipannu kuumana Aalto-keskuksessa.
Syntymäpäiväkahvien ohella on vieraille varattu mm. valokuvia ja diaesitys. Ja kuten vetreille ja hyväkuntoisille päivänsankareille sopii, luvassa on myös musiikkia.
Alajärven kunta syntyi 9. helmikuuta 1868 Järviseudun kuntakatraan toiseksi nuorimpana jäsenenä. Kuntia itsenäistyi nopeaan tahtiin vuoden 1865 kunnallisasetuksen jälkeen, jolla kunnallinen itsehallinto erotettiin seurakuntien hallinnosta.
Järviseudulla ensimmäisenä oli kunnaksi ehtinyt Vimpeli (1866) ja kuopuksena joukkoon liittyi Soini (toukokuu 1868).
Ihan ilman parkua Alajärven kuntaa ei perustettu, sillä seurakuntalaiset ja pappi olivat erimielisiä hankkeen toteuttamisesta. Ulostekojen eli kustannusten pelosta seurakunta halusi lykätä kunnaksi tuloa, kun taas kappalainen halusi pikaista työnjakoa, jotta pappi voisi keskittyä sielunhoitoon eikä hänen aikansa menisi ikäänkuin hukkaan moninaisiin kunnallistoimiin, jotka ovat virallensa vallan outoja ja vieraita.
Ensimmäisessä vaiheessa kunnallishallinnon tärkeimpänä elimenä toimii kuntakokous. Vaikka kunta-asetuksella nimenomaan erotettiin toisistaan seurakunta ja kunta, käytännössä kuntakokouksien esimiehenä toimi alkuun kirkonmiehiä, mihin oli selkeä sivistyksellinen syy.
– Tuohon aikaan kirjoitustaitoisia oli niin vähän, ettei vaihtoehtoja ollut, selittää paikallishistorioitsija, rehtori Toivo Kivipelto.
Kokouspaikkana vaihtelivat alkuaikoina mm. pappilan väentupa, kirkon sakasti sekä Paavolan ja Mehtäpellon talot. Vuonna 1909 vuokrattiin tilat ensin Jaakko Wiitaniemeltä, sitten keskustaan rakennetusta Säästöpankin talosta.
Uusi aika kunnallishallinnossa koitti vuoden 1917 kunnallislain myötä. Kuntakokouksen tilalle tuli kunnanvaltuusto. Alajärvellä ensimmäiset vaalit pidettiin 17.12.1918, ja niissä vaalivoiton nappasi maalaisliitto. Samana vuonna perustettiin kunnantoimisto.
Suurien muutosten aika oli Alajärvellä jälleen 60-luvulla. Vuonna 1963 perustettiin kunnanjohtajan virka, johon valittiin Jaakko Heinilä.
– Kunnanjohtaja oli aluksi kunnanhallituksen äänivaltainen jäsen, mutta käytäntö muuttui myöhemmin, kertoo Kivipelto.
Pian Heinilän kauden alettua valmistui uusi ja uljas kuntakeskus, jonka arkkitehtinä toimi itse Alvar Aalto. Valkokylkisen talon avajaisia juhlittiin 6.10.1968.