Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallisen kouluterveyskyselyn vastauksissa Alajärven yläkoulun 8. ja 9. luokan sekä lukion osalta ilmeni myönteisiä tuloksia erityisesti ruokailusta, liikunnasta ja turvallisuudesta.
Yläasteen rehtori Kirsti Joensuu, yläkoulun yhteisöllisestä oppilashuollosta vastaava Karoliina Takamäki ja lukion rehtori Marko Timo pitävät esiin nousevia asioita rohkaisevina, mutta huomaavat vastauksissa myös huolta aiheuttavia trendejä.
Lukiolaisten yksimielinen kokemus koulun turvallisuudesta erottuu tuloksissa poikkeuksellisen vahvana. Kaikki vastaajat kokevat koulun turvalliseksi. Yläkoululaistenkin keskuudessa turvallisuuden tunne on selvästi enemmistön jakama: 91 prosenttia pojista ja 73 prosenttia tytöistä kertoo tuntevansa olonsa turvalliseksi.
Luvut herättävät huomiota myös siksi, että vain vuosi sitten koulukeskuksessa koettiin poikkeuksellinen tilanne. Kiirastorstaina 2024 ovet suljettiin poliisin saamien uhkatietojen vuoksi. Vaikka kyse oli varotoimesta, tapahtuma jäi monien mieleen.
Hyvää ruokaa, mutta syödäänkö sitä?
Toinen ilonaihe liittyy kouluruokailuun. Alajärvellä saadaan koulussa hyvää ruokaa.
– Meillä on erinomainen ruoka ja vaihtoehtoja löytyy jokaiselle. Nuoret syövät pääosin koulussa, eikä yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta kukaan jää kokonaan ilman ruokaa, Joensuu vakuuttaa.
Kyselyn mukaan 60 prosenttia oppilaista kokee kouluruoan maistuvaksi, kun koko maassa vastaava luku on 40 prosenttia.
Valtakunnan tasolla ollaan kuitenkin huolissaan siitä, kuinka moni oppilaista loppujen lopuksi syö koulussa. Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n mukaan yhä useampi yläkoululainen jättää koululounaan väliin. THL:n kyselyn mukaan koko maata ajatellen puolet 8.–9.-luokkalaisista tytöistä (51 prosenttia) ja yli kolmannes pojista (37 prosenttia) ei syö koululounasta päivittäin.
Jos käännetään kolikkoa ja katsotaan, kuinka moni oppilas Alajärvellä ei syö päivittäin koululounasta, vaikka se maistuvaksi onkin mainittu, saadaan tulokseksesi jopa kolmannes: 8.–9. luokan tytöistä 32 prosenttia, pojista 28 prosenttia ja lukiolaisista yhteensä 26 prosenttia. Kysymys ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että nämä oppilaat eivät söisi koululounasta koskaan. He ovat voineet valita 3–4 päivänä, 1–2 päivänä tai ei kertaakaan.
Lukiossa aamupalan syöminen on korkealla. 73 prosenttia ilmoitti nauttivansa aamupalan joka aamu. Vastaava luku etenkin yläkoulun tytöillä on huolestuttava. Heistä vain 54 prosenttia syö aamupalaa ennen kouluun lähtöä. Poikien luku on juustosiivun verran parempi eli 61 prosenttia.
Liikunta ja harrastaminen nousivat myös esille myönteisinä tekijöinä. Joensuu korosti Koko Suomi Harrastaa -hankkeen ja Liikkuva koulu -hankkeen vaikutusta, joka näkyy erityisesti poikien aktiivisuutena ja yleisen kunnon nousuna.
– Hankkeiden mahdollistamat monipuoliset ja ilmaiset lajikokeilut ovat auttaneet löytämään mieleistä tekemistä, Joensuu sanoo.
Lukion puolella Timo mainitsi positiivisina asioina, että yhä useampi opiskelija ei käytä alkoholia ja oppilaiden mielestä asuinalueella on tarjolla kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa.
Huoli tyttöjen yksinäisyydestä ja koulu-uupumuksesta
Vaikka monet tulokset ovat myönteisiä, erityisesti tyttöjen hyvinvointi herättää huolta. Takamäki kertoo, että aamupalan puuttuminen näkyy jaksamattomuutena, ja koulu-uupumusta esiintyy erityisesti tytöillä.
– Tytöt kokevat enemmän paineita ulkonäöstä ja suorituksista, mikä voi johtaa yksinäisyyden tunteeseen, hän selittää.
Kyselyn mukaan Alajärvellä 24 prosenttia tytöistä kokee itsensä yksinäiseksi, kun poikien vastaava luku on 7 prosenttia. Tyttöjen kohdalla koko maan luku on 18 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella 19 prosenttia tytöistä kokee yksinäisyyttä.
Joensuu lisää, että yksinäisyys ja koulu-uupumus liittyvät usein myös sosiaalisen median ja median tuomiin paineisiin.
– Tyttöjen maailma on monimutkaisempi. He kaipaavat enemmän kahdenkeskisiä suhteita ja sydänystäviä, mikä tekee heistä haavoittuvampia kuin usein isommissa porukoissa viihtyvät pojat, hän toteaa.
Nuorten nikotiinituotteiden käyttö on noussut viime vuosina. Sähkösavukkeet ja nikotiinipussit ovat yhä tavallisempia, vaikka perinteisen tupakoinnin määrä on vähentynyt. Alajärven yläkoululaisista kymmenen oppilasta sadasta kertoo käyttävänsä nikotiinipusseja päivittäin. Vastaava luku valtakunnallisesti on kuusi. Myös sähkötupakka savuaa Alajärvellä hieman muuta maata useammin.
– Nikotiinipussien käyttö on helppoa ja huomaamatonta, mikä selittää suosion, Joensuu sanoo.
Joensuun mukaan koulussa ei juurikaan harrasteta enää tupakointia. Hän ihmetteleekin huomattavan korkeaa prosenttia, mikä käy ilmi kyselystä. Sen mukaan 17 prosenttia 8. ja 9. luokkalaisista kertoo polttavansa nykyisin. Vastaus ei sinänsä paljasta määrää, sillä kysymykseen poltatko päivittäin, on kuitenkin vain neljä prosenttia vastannut myöntävästi.
Lukiolaisten keskuudessa myös rahapelaaminen on noussut 6 prosenttiin viikossa. Tämä voi liittyä siihen, että yhä useampi lukiolainen kertoo viettävänsä aikaa netissä, vaikka ei sitä haluasikaan tehdä.
Kysely toimii työkaluna koulun opiskeluhuoltotyössä. Timo kertoo, että tuloksia käydään läpi opettajien, opiskeluhuoltotyöryhmän ja vanhempien kanssa.
– Jos löydämme kehityskohteita, mietimme, miten niihin voidaan puuttua ja tukea oppilaita paremmin, hän sanoo.
Terkkarille ei enää pääse
Takamäki nostaa esiin kouluterveydenhoidon roolin. Vaikka hyvinvointialue on rajannut kouluterveydenhoitajan tehtävät tämän vuoden syksystä alkaen lähinnä terveystarkastuksiin, henkilökunta ja kuraattorit tarjoavat matalan kynnyksen keskusteluapua oppilaille.
– Fyysinen kipu on helpompi tuoda esille kuin psyykkinen kuormitus, ja kouluterveydenhoitajalla on ollut keskeinen rooli sen havaitsemisessa, hän toteaa.
Kirsti Joensuu iloitsee kuitenkin, että Alajärvellä on kokonaisuutena ottaen oppilashuollon resurssit varsin hyvät.
– Rehtorien tapaamisissa on käynyt ilmi, että kaikissa kunnissa resurssi ei ole yhtä hyvä kuin mitä meillä on. Oppilashuollon työkaluihin tuli hieno täydennys, kun alkusyksystä Paavolan koulun ja yläkoulun yhteinen koulupsykologi aloitti työnsä.
Yhtenä huolestuttavana signaalina vastauksista nousee 8. ja 9. luokkalaisten kokemus luokan huonosta ilmapiiristä. Vain 48 prosentin mielestä se on hyvä. Suuret luokkakoot eivät voi olla syynä kokemukseen, sillä Alajärvellä ollaan niinkin onnellisessa tilanteessa, että luokissa opiskelee keskimäärin 16–17 oppilasta.
Joensuu huomauttaakin, että pienet ryhmäkoot edesauttavat ryhmäytymistä ja helpottavat opettajan tutustumista ryhmään. mahdollistavat aikuisen läsnäolon kaikille oppilaille.
– Mistä huono ilmapiiri luokissa johtuu, sitä täytyy selvittää lisää, toteavat Joensuu ja Takamäki.
