Alajärven kirkko sai vieraakseen Aalto-yliopiston tutkijaryhmän, joka mallintaa rakennusta nykyaikaisilla mittausmenetelmillä osana laajempaa kulttuuriperintöhanketta. Projektin tavoitteena on paitsi dokumentoida rakennus tarkasti myös tuoda se uudenlaisella tavalla ihmisten ulottuville – pelillisin keinoin.
Kyseessä on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama Digitaalisesti älykäs, visuaalinen ja kierrätettävä kulttuuriperintö -hanke. Valittuja kohteita hankkeessa ovat muun muassa eteläpohjalaiset talot ja muut rakennukset sekä eteläpohjalaiset kulttuurihistorialliset kohteet.
– Tarkoitus on pelillistää rakennettua ympäristöä ja kulttuuriperintökohteita niin, että erityisesti nuoret saisivat niihin visuaalisen ja kiinnostavan kontaktin. Samalla tehdään tarkkoja rakennusmalleja kohteista, joista ei ole olemassa piirustuksia, kertoo johtaja Hannu Hyyppä Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutista, eli Memo-instituutista.
Vaikka termi "pelillistäminen" helposti tuo mieleen räiskintä- tai taistelupelit, Hyyppä korostaa, että kyse ei ole varsinaisesta pelistä, vaan esimerkiksi interaktiivisista ympäristöistä, jotka houkuttelevat tutkimaan rakennusta ja sen tarinoita.
Näkymiä voi hyödyntää esimerkiksi visuaalisessa 3D-geokätköilyssä.
– Emme tee pelejä siinä perinteisessä mielessä, vaan hyödynnetään pelien elementtejä, jotta kohteet saadaan lähemmäs ihmisiä. Voidaan esimerkiksi luoda näkymiä, joissa yhdistyvät vanhat valokuvat ja nykyhetki, Hyyppä kuvailee.
– Tällainen toteutettiin aiemmin Kansallismuseon tornista, kertoo puolestaan Memo-instituutin tutkija ja projektipäällikkö Marika Ahlavuo ja näyttää 3D-kuvaa, jossa ikään kuin Kansallismuseon tornista näkyisi entisaikainen maisema.
Videolla Toni Rantanen esittelee 3D-mallinnusta. Kuvaus ja editointi: Erja Pekkala. Juttu jatkuu videon ja kuvien jälkeen.
Tietoa sekä tutkimukseen että käytäntöön
Alajärven kirkkoa mallinnetaan kellotapulista lähtien. 3D-teknologia mahdollistaa rakenteiden suhteiden mittatarkan selvittämisen – myös sellaisten, joita ei perinteisin keinoin havaittaisi.
– Tässä keskitytään nimenomaan kirkkoon ja sen liittymiseen ympäristöönsä, kuten Aalto-keskukseen. Aalto-rakennuksia ei tässä yhteydessä mallinneta yksityiskohtaisesti, Hyyppä kertoo.
Projektiryhmä koostuu kymmenestä henkilöstä, joista suurin osa on tutkijoita tai 3D-visualisointiin erikoistuneita 3D-artisteja. Käytössä on laaja valikoima huipputeknologiaa: laserkeilaimet, dronet, 360-kamerat ja sisätilamittauslaitteet.
– Laserkeilain lähettää miljoonia pisteitä sekunnissa ja tuottaa erittäin tarkan pistepilven rakennuksesta. Droneilla otetaan ilmakuvia ja tuotetaan fotogrammetriaan perustuvia malleja. Sisätiloihin käytämme sisätilakeilaimia, kuvailee Hyyppä.
Kirkon mittaamiseen kuluu arviolta 3–4 tuntia, mutta datan visualisointi vie useita viikkoja. Tuloksena syntyy tarkka 3D-malli, jota voidaan hyödyntää monin tavoin. Pelillistämisen avulla kirkon arkkitehtuuri ja historia voivat tavoittaa yleisöjä aivan uudella tavalla – digitaalisesti, tarkasti ja kiinnostavasti.
Hyyppä vihjaa tekeillä olevasta kirkkoelokuvasta, johon myös Alajärven kirkko mahdollisesti pääsee mukaan.
– Aineisto on tarkoitettu paitsi tutkimukseen ja mahdollisesti myös elokuvatuotantoon. Mallista saa tarkkoja mittoja ja näkymiä, joita voidaan hyödyntää myös opetuksessa tai museotyössä, Hyyppä sanoo.
Virtuaalimallit eivät palvele vain kävijöitä, vaan ne tukevat myös kiinteistöjen ylläpitoa.
– Saamme senttimetritarkan mallin, jota voidaan käyttää korjaus- ja suunnittelutöissä. Myös akustiikkaa ja näkyvyyttä kirkkosalissa voidaan simuloida tarkasti, kertoo Hyyppä.
Suomalaisen kulttuuriperinnön asiantuntija Risto Känsälä kiipesi Alajärven kirkon kellotapuliin ja kertoo sen salaisuuksista. Kuvaus ja editointi: Erja Pekkala. Juttu jatkuu videon jälkeen.
Mukaan tarinoita ja perinnetietoa
Hankkeessa on mukana myös filosofian maisteri Risto Känsälä. Mies on suomalaisen kulttuuriperintöalan asiantuntija, joka on toiminut pitkään maakunta-amanuenssina Seinäjoen ja Kokkolan kaupungeilla. Hänelle myönnettiin hiljattain kotiseutuneuvoksen arvonimi tunnustuksena pitkäaikaisesta työstään kulttuuriperinnön hyväksi.
Känsälän panos kohteisiin liittyvän historiatiedon selvittämisessä on olennaista. Onhan hän myös kulttuuriperintöosaamisen lisäksi Kuorikoskien rakentajasukuun perehtynyt asiantuntija.
Kohteisiin voidaan lisätä myös aineetonta pääomaa, kuten juuri tarinoita ja muuta ja muuta historia- sekä perinnetietoa. Käy ilmi, että Alajärven kirkon rakentamisella on monivaiheinen historia.
Tutkijapiireissä on käyty keskustelua siitä, missä määrin kirkko edustaa Carl Ludvig Engelin suunnittelua ja missä määrin kirkon rakentamisesta vastanneiden Heikki ja Jaakko Kuorikosken perintöä. Vaikka Engel viimeisteli piirustukset, alkuperäinen ajatus kupolirakenteesta ja sen käytännön toteuttamisesta näyttää tulleen nimenomaan Kuorikoskilta.
Kirkon korjaukset 1800-luvun lopulta ovat olleet neljännen polven Kuorikosken, Juho Jaakko Kuorikosken käsialaa.
3D-mallinnusten avulla voidaan vielä tarkentaa historian hämärään jääneitä yksityiskohtia. Esimerkiksi kirkon kupolin mittasuhteista liikkuu muistietoa, jonka mukaan toteutettu rakenne olisi jotain Engelin ja Kuorikosken suunnitelmien väliltä. Tarkat mittaukset voivat ensimmäistä kertaa antaa selkeän vastauksen tähänkin kysymykseen.
Kirkon kellotapulilla kuuluu olleen vaiheikas historia. Alun perin paikalla on ollut pitkänmallinen kirkko. Tapulin kehitys kertoo hyvin sitä, miten olemassa olevaa rakennusperintöä on osattu jo varhain hyödyntää.
– Vanhan kirkon länsitorni sahattiin irti purettavasta kirkosta ja siirrettiin kellotapuliksi nykyiselle paikalleen. Sen rakennetta on sittemmin vahvistettu ja laajennettu niin sanotusti “ympäripykäämällä” – eli rakentamalla uudet, leveämmät seinät entisten ympärille, kuvailee Känsälä.
Lisäksi kirkon yksityiskohdista nousevat esiin muun muassa vahvistetuista piirustuksista poikkeava saarnastuoli ja kirkon ulkopuolella oleva vaivaisukko, jonka on veistänyt kuortanelainen Heikki Mikkilä – yksi alueen tunnetuimmista vaivaisukkomestareista. Mikkilän kädenjälki on nähtävissä monissa Etelä-Pohjanmaan kirkoissa, ja Känsälä kuvaileekin häntä jopa “universumin upeimmaksi vaivaisukkojen tekijäksi”.
Videolla Marika Ahlavuo vertaa alkuperäisen piirroksen saarnastuolia kirkossa olevaan saarnastuoliin. Kuvaus ja editointi: Erja Pekkala.
Juttu jatkuu videon ja kuvien jälkeen.
Digitaalinen mallinnus tuo historian näkyväksi ja saavutettavaksi
Aalto-yliopiston tutkijat demonstroivat Alajärven kirkossa, kuinka laserkeilauksen ja 3D-mallinnuksen avulla rakennuksia voidaan tallentaa erittäin tarkasti ja elämyksellisesti.
Yksi tapa esittää rakennusta näytöllä on nukkekotimainen – kaikki huoneet ja kalusteet ovat kerralla nähtävissä.
– Mallinnus mahdollistaa sen, että kirkkoa voidaan tarkastella virtuaalisesti eri näkökulmista – aivan kuin valokuvasta, mutta siinä voi liikkua. Mukaan voidaan liittää esimerkiksi näyttelyitä ja informaatiopisteitä, selittää Hyyppä
Ahlavuo ottaa esiin myös sen näkökulman, että mallinnus mahdollistaa saavutettavan esitystavan, jonka voi jakaa missä tahansa maailmalla.
– Se lisää Alajärven näkyvyyttä ja potentiaalia esimerkiksi kulttuurimatkailussa. Sitä voi hyödyntää myös myynnissä ja markkinoinnissa, hän sanoo.
Kun Aalto-yliopiston väkeä saa puu Alajärvelle, keskustelu kääntyy väkisin myös kaupungin Aalto-kohteisiin. Esiin nousee Alajärven merkitys Alvar Aallon uran alkuvaiheessa. Kaupungissa sijaitsee hänen ensimmäinen julkinen rakennuksensa, nuorisoseurantalo, ja sen ikkunoista avautui aikanaan näkymä kirkolle.
Aallon mukaan Alajärven kirkko oli maailman kaunein rakennus. Hän jopa suunnitteli nuorisoseurantalon ikkunat niin, että kirkko näkyisi niistä – kunnes rakennuksia nousi väliin.
Tutkijoiden mukaan pelillistämisellä voitaisiin luoda näkymä, jota Aalto aikoinaan ihaili.
– Voisimme mallintaa nuorisoseuran talon ja luoda siitä virtuaalinäkymän kirkolle, jolloin pääsemme lähemmäksi Aallon sielunmaisemaa, tutkijat kertovat.
Vaikka Aalto-kohteita ei tällä kertaa mallinneta, heittävät tutkijat ideaa kaupungin suuntaan. Aalto-viikko oli jo ponnistus tuoda esille kaupungin ainutlaatuisuutta Aalto-kohteiden joukossa.
– Esimerkiksi japanilaiset ovat erittäin kiinnostuneita Alvar Aallon arkkitehtuurista. Mallintamalla kohteet niitä saisi markkinoitua mielenkiintoisella tavalla, Ahlavuo ideoi.
Hän muistuttaa myös, että mallinnus ei ole vain tekninen dokumentointi, vaan kuratoitu, tarinallinen ja saavutettava kulttuuriteko.
– Vähän kuin elokuvan tekemistä – se vaatii aikaa ja osaamista, mutta palkitsee monella tasolla.