Etelä-Pohjanmaalla voi alkaa jo puhua pienestä vauvabuumista, toteaa Etelä-Pohjanmaan liiton yhteyspäällikkö Miika Laurila. Hänen toimenkuvaansa kuuluu muun muassa väestökehityksen seuraaminen.
– Minkäänlaista kasvua syntyneiden lasten määrässä ei väestöennusteissa ole ennakoitu, joten noin sadan kasvu lapsimäärässä yhden vuoden aikana on merkittävä, Laurila sanoo.
Sama kehityssuunta on havaittu myös Seinäjoen keskussairaalassa, kertoo naistentautien ja synnytysten palveluyksikön apulaisosastonhoitajana sijaistava Jaana Loukasmäki. Viime vuonna sairaalassa syntyi 1 435 vauvaa, mikä on 82 enemmän kuin edellisenä vuonna.
Tiedossa olevien laskettujen aikojen perusteella alkava vuosi menee ainakin kesään asti suunnilleen samaan tahtiin.
Tämä vuosi alkoi Seinäjoen synnytysosastolla vauhdikkaasti, sillä jo vuoden ensimmäisenä päivänä syntyi seitsemän vauvaa, joista viisi vuoden ensimmäisten seitsemän tunnin aikana.
Alajärven syntyvyydessä ei tilastokeskuksen mukaan kuitenkaan ole merkkejä vauvabuumista.
Vuosittainen syntyneiden määrä on viime vuosina ollut kaupungissa alle sata henkeä. Viimeksi tuo raja ylittyi vuonna 2015 ja silloinkin vain yhdellä. Vuodesta 2013 taaksepäin syntyvyys on ollut yli sata lasta vuodessa. Esimerkiksi 30 vuotta sitten vuonna 1996 Alajärvellä syntyi 135 uutta vauvaa.
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan alajärveläisiä vauvoja syntyisi tänä vuonna 61. Määrä voi kuitenkin jäädä ennakoitua pienemmäksi, koska kyseessä on siis ennuste.
Esimerkiksi vuonna 2024 julkaistussa tuoreimmassa väestöennusteessa arvioitiin samoin, että Alajärvelle syntyisi vuonna 2025 yhteensä 61 lasta. Nyt tilastokeskuksen ennakkotiedoissa lukemaksi kerrotaan 56.
Alajärveläisiäkin palvelevaan Seinäjoen keskussairaalaan mahtuisi Jaana Loukasmäen mukaan hyvin nykyistä enemmänkin synnyttäjiä. Osaston nykyiset tilat ovat valmistuneet vuonna 2007. Silloin synnytyksiä oli vuosittain vielä noin 2 000, eli 600 enemmän kuin vuonna 2025.
Loukasmäki kertoo, että 2 000 synnytystä ylittyi viimeksi vuonna 2015. Sen jälkeen määrä on vähitellen laskenut. Edellisen kerran vauvojen määrä nytkähti ylöspäin vuonna 2021, jolloin määrä kasvoi 1 624 vauvaan. Tuolloin Suomessa puhuttiin korona-ajan vauvabuumista, jonka jälkeen syntyvyys taas laski.
Seinäjoen keskussairaalassa syntyneiden vauvojen määrä ei välttämättä ole täysin sama kuin Etelä-Pohjanmaalle syntyneiden uusien asukkaiden määrä. Seinäjoella synnyttäjät ovat pääosin eteläpohjalaisia, mutta varsinkin kesällä ja joulun tienoilla saattaa käydä niin, että lapsi syntyykin esimerkiksi mökki- tai mummolareissun yhteydessä.
Lisäksi Vaasa on sen verran lähellä, että jonkin verran eteläpohjalaisia syntyy siellä ja toisaalta Pohjanmaan maakunnan puolella asuvien perheiden lapsia Seinäjoella.
Vilkkainta aikaa synnytysosastolla on nykyään kesä. Viime heinäkuussa Seinäjoella syntyi 154 vauvaa ja rauhallisimman kuukauden aikana joulukuussa 92.
Etelä-Pohjanmaan liiton Miika Laurila kertoo, että marraskuuhun asti ulottuvien kuntakohtaisten tilastojen perusteella syntyneiden lukumäärä on kasvanut eniten Seinäjoella, mutta edelliseen vuoteen verrattuna kasvaneita lukuja näkyy joka puolella maakuntaa.
Suurinta suhteellinen kasvu oli Evijärvellä, jonne syntyi tammi–marraskuussa 2025 edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna kaksinkertainen määrä vauvoja. Vimpelissäkin syntyneiden määrä kasvoi 85 prosenttia.
Kaikista Etelä-Pohjanmaan kunnista vain Alajärvellä, Isossakyrössä, Kuortaneella ja Lappajärvellä syntyneiden määrä pieneni edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Alajärvi kuuluu kuitenkin edelleen korkean syntyvyyden kuntien joukkoon. Etelä-Pohjanmaan suurimmat kokonaishedelmällisyysluvut ovat vuosien 2021–2024 tilaston perusteella Ilmajoella (2,02), Teuvalla (1,95) ja Alajärvellä (1,91).
Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen keskimäärin synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskenta-ajankohdan tasolla.
Laurila huomauttaa, että monessa kunnassa lasten määrän vähenemiseen vaikuttaa syntyvyyden lisäksi merkittävästi väestörakenteen muutos eli se, että perheenperustamisiässä olevia asukkaita on aiempaa vähemmän.
– Esimerkiksi Teuvalla syntyvyysluku on lähellä kahta, mutta luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus on selvästi pakkasella.
Sama tilanne koskee Alajärveä, jossa vuonna 2025 luonnollinen väestönkasvu jäi Tilastokeskuksen mukaan negatiiviseksi 72 henkilöllä. Alajärveläisiä siis kuoli viime vuonna 128 henkilöä.
Alajärven väkiluku 31.12.2025 oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 8 981 henkeä. Alle 10 000 hengen väkiluku jäi Alajärvellä ensi kertaa vuonna 2016.
Etelä-Pohjanmaalla 20–30-vuotiaiden naisten synnyttämien lasten lukumäärä on pienentynyt puolella vuosien 2010 ja 2024 välillä. Muutosta selittää kuitenkin varsinaisen syntyvyyden pienenemisen lisäksi se, että kyseiseen ikäryhmään kuuluvien naisten määrä maakunnassa on pienentynyt 21 prosenttia.
– Jos, ja toivottavasti kun, Etelä-Pohjanmaalla saataisiin työikäisen väestön väheneminen pysäytettyä ja jopa kasvuun eri puolilla maakuntaa, se voisi hyvin alkaa näkyä myös lapsimäärän kohtuullisena kasvuna, Laurila uskoo.
Tätä vaikeuttaa se, että Suomen maakunnista Etelä-Pohjanmaa menettää eniten 15–24-vuotiaita asukkaita. Moni joutuu muuttamaan pois korkeakouluopintojen perässä, sillä aloituspaikkoja on maakunnassa maan vähiten suhteessa nuorten määrään.
Positiiviset syntyvyysluvut jäävät helposti vähenevän väestökehityksen tilastojen jalkoihin.
– Maaseutu ja muu Suomi suurten kaupunkien ulkopuolella ei ole kivireki, jota pitää vetää, vaan siellä on hurjasti kasvupotentiaalia, Laurila sanoo.
Tilastokeskuksen väestöennusteeseen verrattuna Etelä-Pohjanmaan väkiluvun pieneneminen on ollut viime vuosina ennustettua maltillisempaa, vaikka kasvuun ei olekaan päästy.
– Vaikka maakunnan väkiluku ei kasvaisi, ikärakenteen kohenemiseen riittäisi se, että maahanmuuton määrä kasvaisi hiukan, muuttotappiot vähenisivät hiukan ja syntyvyys kasvaisi hiukan. Kun tänne saataisiin lisää työikäistä väkeä ja hieman lisää lapsia, se jo helpottaisi huomattavasti huoltosuhdetta ja työmarkkinoiden tilannetta, Laurila sanoo.