Uutenavuotena 1986 kolme kuntaa muuttui kaupungiksi Etelä-Pohjanmaalla.
Ne olivat Alajärvi, Kauhava ja Ähtäri. Aiemmin maakunnassa oli ollut vain neljä kaupunkia: Seinäjoki, Alavus, Kurikka ja Lapua. Sen jälkeen on listalle tullut vain Kauhajoki, vuonna 2001.
Alajärven kaupunki on käynnistänyt jo juhlavuotensa vieton. Kaupunginjohtaja Vesa Koivunen ajattelee, että 50-vuotias Alajärvi on vahva seutukaupunkikeskus, ja se toimii aktiivisesti suomalaisessa kuntakentässä.
Nyt juhliva Alajärvi on kaupunginjohtajan mukaan Järviseudun kaupankäynnin, palvelujen ja koulutuksen keskus.
– Kaupungilla on esimerkiksi uimahalli, pallo- ja monitoimihallit, ja on saneerattu koulu- ja terveyskeskukset. Palveluja käyttävät ulkopaikkakuntalaisetkin. Lehtimäki liittyi kaupunkiimme vuonna 2009.
Jos kaupunginjohtaja saisi 100 000 euroa ylimääräistä rahaa, hän käyttäisi sen venesataman kehittämiseen nykyistä paremmaksi virkistyspaikaksi. Rannalle sopisi hänestä grillikota, ja uimarantaa parannettaisiin.
– Enemmän saisi miettiä, miten kasvattaa yhteisöllisyyttä ja sitä kautta vähentää väestön yksinäisyyttä.
Suomen vanhin kaupunki Turku viettää 800-vuotisjuhlaansa vuonna 2029. Etelä-Pohjanmaa on Suomen ainoa maakunta, jossa ei ole yhtään niin sanottua vanhaa kaupunkia. Maakunta-analyytikko Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitosta perustelee sitä maantieteellä.
– Kaupunkeja alkoi syntyä ensin rannikolle. Niistä tuli kaupan keskuksia, ja ulkomaan kauppaakin käytiin. Siitä on hyvä esimerkki Vaasa (1606) Pohjanmaalta. Siellä on yhä tosi kansainvälisiä yhteyksiä. Sisämaassa kaupunkien syntyminen liittyy esimerkiksi siihen, minne rakennettiin metsäteollisuuden tehtaita.
Maakuntakeskus Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan suurin ja vanhin kaupunki (1960).
– Verkostojen kautta niitä voi löytyä. Seinäjoen naapuruus auttaa asiassa niin kuin Ilmajoella on käynyt. Liikenneyhteyksistäkin on apua. Seinäjoelta käydään töissä esimerkiksi Kauhavalla. En kuitenkaan usko pikavoittoihin, kasvu vaatii pitkäaikaista työtä.
Rossinen mainitsee Kurikan.
– Siellä on ollut pitkään muuttotappiota, mutta viime vuonna alkoi näyttää paremmalta. Kurikassa on satsattu koulutukseen, ja tuulivoima tuo kaupungille paljon kiinteistöveroa.
Hän toteaa, että Etelä-Pohjanmaan väestö on jakautunut aika tasaisesti. Siitä hieman yli kolmasosa asuu Seinäjoella. Monen maakuntakeskuksen asukasosuus on suurempi.
Maakunta on varsin maaseutumainen, ja maatalous korostuu yhä.
– Alueella on suhteellisen vähän palvelutyöpaikkoja. Meillä on paljon pieniä yrityksiä. Olisi tärkeää saada lisää korkean jalostusarvon työpaikkoja, se toisi enemmän mahdollisuuksia vientiinkin.
Rossinen pohtii kaupunkinimityksen nykymerkitystä. Enää ei ole juridista merkitystä, onko paikkakunta kunta vai kaupunki.
– Imagon kannalta voi kyllä olla väliä. Kaupunkina oleminen tuo tunnettuutta ja näkyvyyttä, mutta se ei ole taikasana paikkakunnan veto- ja pitovoimaan. Eikä ole tiettyä syytä, miksi tavoitella kaupunkinimikettä. Maaseutu itsessään on mahdollisuutemme.
Kaupunkien syntymisen historiaa
Suomen vanhin kaupunki on Turku. Vuonna 1229 Paavi Gregorius IX kirjoitti ruotsalaisille piispoille asiakirjan, joka johti Suomen piispanistuimen siirtymiseen Turun Koroisille. Turussa katsotaan, että silloin alkoi Turun kehitys kaupungiksi.
Vuonna 1959 Suomessa oli 35 kaupunkia. Vuodesta 1960 lähtien kauppaloista alkoi tulla kaupunkeja. Niitä eivät koskeneet kaikki perinteiset säädökset, kuten velvollisuus maistraatin ja raastuvanoikeuden ylläpitoon.
Vuonna 1977 uuden kuntalain mukaan kauppaloita muutettiin lisää kaupungeiksi (paitsi Karhula liitettiin Kotkaan).
Vuonna 1986 syntyi kymmenen kaupunkia.
1990-luvulla tuli 13 uutta kaupunkia. Vuodesta 1995 kunta on voinut omalla päätöksellään julistautua kaupungiksi. Ennen tarvittiin valtioneuvoston hyväksyntä.
2000-luvulla on syntynyt kymmenen kaupunkia. Uusin on Lieto, v. 2022.
Vuonna 2025 Suomessa oli 108 kuntaa.