Tilaajille

Ala­jär­vi kiin­nos­taa au­rin­ko­voi­ma­loi­den ra­ken­ta­jia – kaikki esillä olleet hank­keet eivät vält­tä­mät­tä toteudu

Alajärvi
Alajärvellä on vireillä useita aurinkovoimalahankkeita.
Alajärvellä on vireillä useita aurinkovoimalahankkeita.
Kuva: Grafiikka: Jani Kaunisto

Alajärvellä on menossa useita eri vaiheissa olevia aurinkovoimahankkeita.

Viimeksi (16.12.2024) suunnittelutarveratkaisun aurinkovoimaloiden rakentamiseen ovat saaneet Ilmatar Solar ja EMA Aurinko Oy/Aurinkokarhu.

Suunnittelutarveratkaisu tarvitaan, kun rakennetaan haja-asutusalueelle eli asemakaava-alueen ulkopuolelle.

Neljä erillistä osaa

Alajärvelle mielivistä yhtiöistä Ilmatar suunnittelee aurinkovoiman tuotantoalueen rakentamista Möksyyn ja Louhukankaalle, joissa sillä on jo vuoden verran ollut toiminnassa 36 tuulivoimalaa.

Alueella on voimassa Möksyn ja Louhukankaan tuulivoima-alueen osayleiskaava, josta kaupunginhallitus myönsi yhtiölle poikkeamisen.

Rakennettavan aurinkopaneelikentän kokonaisala on 130 hehtaaria.

Ilmattaren aurinkovoima-alue Alajärvellä koostuu neljästä erillisestä osasta. Niistä Möksy 1:n ja molempien Louhukankaan aurinkovoimaloiden rakennusluvat ovat saaneet lainvoiman.

Nyt suunnittelutarveratkaisu on myönnetty Möksy 2 -alueelle, jolle yhtiö ryhtyy seuraavaksi hakemaan rakennuslupaa.

Hankekehityspäällikkö Elviira Ritarin mukaan oman haasteensa asettaa se, että alue on metsää.

Valmistuttuaan aurinkovoimalat tuottavat energiaa sata gigawattituntia vuodessa. Ritarin mukaan se vastaa noin 5 000 omakotitalon vuotuista energiatarvetta.

Energia siirretään olemassa olevaa infraa myöden Alajärven sähköasemalle.

Tuuli- ja aurinkovoimaloista sekä akkuvarastosta koostuvan hybridikokonaisuus valmistuu näillä näkymin vuonna 2026.

Uusi risteys huomioitava

EMA Aurinko Oy suunnittelee puolestaan Alajärvelle noin 3 600 aurinkopaneelin suuruista aurinkovoima-aluetta.

Yhtiö on vuokrannut tarkoitusta varten reilun neljän hehtaarin suuruisen maa-alueen yksityiseltä maanomistajalta.

Alue sijaitsee Sänkiaholla, valtatie 16:n varrella, niin sanotulla Peltolanperällä.

Aurinkovoima-alue liitetään suoraan Alajärven Sähkö Oy:n sähkölinjaan.

Projektikoordinaattori ja yrityksen osaomistaja Tom Sarin kertoo, että EMA Aurinko on hankekehittäjä, joka etsii aurinkovoimaloille sopivia rakennuspaikkoja ja luvittaa ne.

Varsinaisen rakentamisen hoitaa Smart Energy.

Siitä, milloin Alajärven kohteessa rakennustyöt mahdollisesti alkavat, Sarin ei osaa sanoa.

Suunnittelutarveratkaisun myöntänyt Alajärven kaupunginhallitus muistuttaa, että yhtiön tulee suunnittelussaan huomioida valtatie 16:lle suunniteltu uusi risteys, sen vaatima kaista- ja väistötilavaraus.

Uusi risteys liittyy teollisuusalueen laajentamiseen.

Hirvinevalle suunnitellaan aurinkopaneelipeltoa, joka on pinta-alaltaan noin 85 hehtaaria. Grafiikka: Mikko Kiero
Hirvinevalle suunnitellaan aurinkopaneelipeltoa, joka on pinta-alaltaan noin 85 hehtaaria. Grafiikka: Mikko Kiero

"Hirvineva yhtiölle tärkeä kohde"

Ensimmäiset aurinkovoimalat Alajärvellä on luvitettu Lehtimäen Hirvinevalle.

EPV Aurinkovoiman aluekehityspäällikkö Menna Luhtala kertoo, että yhtiö on jättänyt rakennuslupahakemuksen hiljattain.

Hirvinevalla on voimassa turvetuotannon ympäristölupa ja polttoturvetta nostetaan sieltä Luhtalan mukaan toistaiseksi.

– Nosto päättyy ennen kuin aurinkovoimalaa ryhdytään rakentamaan.

Se, milloin aurinkopaneeleja alkaa Hirvinevalle nousta, riippuu toimitusjohtaja Ari Soinisen mukaan sähkön markkinahinnan kehityksestä.

Toinen vaikuttava tekijä on se, mihin EPV Aurinkovoiman omistavat energiayhtiöt haluavat investoida.

Soininen ei uskokaan, että rakentaminen Hirvinevalla alkaisi vielä tänä vuonna.

– Päätöksiä saattaa periaatteessa kyllä tulla.

Luhtala korostaa, että Hirvineva on yhtiölle tärkeä hanke.

– Emme missään nimessä ole heittämässä kirvestä kaivoon.

Hirvinevan puolesta puhuvat muun muassa hyvä sijainti ja olemassa olevat sähkölinjat sekä maapohja, joka on jo yhtiön omistuksessa.

Toteutuessaan Hirvineva olisi yksi Suomen suurimmista aurinkovoimaloista.

Hirvinevan aurinkoenergian tuotantoalueen keskituotanto olisi noin 60 gigawattituntia vuodessa. Se vastaa noin 2 700 sähköllä lämmitettävän omakotitalon vuotuista sähkön kulutusta.

EPV Aurinkovoiman Menna Luhtala.
EPV Aurinkovoiman Menna Luhtala.

Koppelonneva etenee

Koppelonevalle, Luoma-ahon ja Koivumäen välimaastoon, aurinkovoimalaa suunnittelee puolestaan Pohjan Voima.

Noin 50 hehtaarin alueella rakennustyöt alkavat aikaisintaan vuonna 2026.

Toimitusjohtaja Tomi Mäkipellon mukaan yhtiö jättää hankkeen rakennuslupahakemuksen pikapuoliin.

– Kyseessä on meille tärkeä hanke, jonka suunnittelua viedään koko ajan eteenpäin.

Koppelonevan aurinkovoimala-alue sijoittuu lähelle Vimpelin rajaa. Grafiikka: Jani Kaunisto.
Koppelonevan aurinkovoimala-alue sijoittuu lähelle Vimpelin rajaa. Grafiikka: Jani Kaunisto.
Alajärven kaupungin kaavoituspäällikkö Kirsi Haapa-aho näkee työssään, että Alajärvi kiinnostaa aurinko- ja tuulivoiman rakentajia. Arkistokuva.
Alajärven kaupungin kaavoituspäällikkö Kirsi Haapa-aho näkee työssään, että Alajärvi kiinnostaa aurinko- ja tuulivoiman rakentajia. Arkistokuva.
Kuva: Saila Collander

Kiinnostava Möksyn sähköasema

Alajärven kaavoituspäällikkö Kirsi Haapa-aho tietää, että Möksy kiinnostaa aurinko- ja tuulivoimatoimijoita sähköasemansa takia.

Voimalan rakentaminen sähköaseman lähelle merkitsee sitä, että siirtolinjojen rakentamiskustannukset pysyvät kohtuullisina.

– Maankäytön suhteen näen onnellisena asiana sen, että meillä on Möksyn sähköasema. Siirtolinjat tosin huolestuttavat alueen asukkaita, Haapa-aho sanoo.

Haapa-ahon mukaan kaikki keskusteluissa olleet hankkeet eivät kuitenkaan etene.

– Joskus hankkeet tyssäävät jo siihen, että alueelle pitäisi mahdollisesti tehdä ympäristövaikutusten arviointi (yva).

Ilmoita asiavirheestä