Tilaajille

Ala­jär­vi sai osa-ai­kai­sen eläin­lää­kä­rin Kau­ha­val­ta: "By­rok­ra­tiaa ja lap­pu­jen täyt­tä­mis­tä on tullut hui­mas­ti lisää"

Alajärvi
Kauhavalainen eläinlääkäri Paula Aro työskentelee Alajärvellä osa-aikaisesti.
Kauhavalainen eläinlääkäri Paula Aro työskentelee Alajärvellä osa-aikaisesti.
Kuva: Piia Saarenketo

Kauhavalainen eläinlääkäri Paula Aro palasi 10 vuoden tauon jälkeen omalta praktiikaltaan osa-aikaiseksi kunnaneläinlääkäriksi vuoden alussa. Tällä viikolla hän aloitti osa-aikaisena eläinlääkärinä Alajärvellä. Tämänhetkinen sopimus kestää vuoden loppuun.

Alajärven kahdesta virasta vain toisessa on tällä hetkellä eläinlääkäri, Paula Aro. Hän tekee 60 prosenttista työaikaa Alajärvellä.

– Byrokratiaa ja lappujen täyttämistä on tänä aikana tullut huimasti lisää, Aro toteaa.

Kunnaneläinlääkärin työtä Aro pitää antoisana, mutta ymmärtää, että kaikki eivät työhön halua.

– Nuoria kollegoita varmasti hirvittää tulla työhön, jossa joutuu olemaan yksin. Työ sitoo ja vastuu on iso. Lisäksi päivystykset ovat pitkiä, eikä niiden jälkeen saa aina päivystysvapaata.

Arolle osa-aikaisuus sopii hyvin oman praktiikan ja kotitilan vuoksi. Lypsykarjatilan työt ovat vastapainoa omalle työlle.

– Ensi vuosi on vielä auki. Työtarjouksia on useammastakin paikasta, mutta en vielä tiedä, jatkanko kunnaneläinlääkärinä. Työ itsessään on mukavaa ja asiakkaat myös, mutta päivystäminen etenkin viikonloppuisin on raskasta.

Sitovaa, itsenäistä ja vaativaa työtä

Pula eläinlääkäreistä on huutava.

Kaikkia virkoja ei Etelä-Pohjanmaallakaan ole saatu täytettyä. Pulaa on etenkin Järviseudulla.

– Eläinlääkäripulan takia tehtäviä joudutaan priorisoimaan ja kunnaneläinlääkäreiden kohdalla se tarkoittaa sitä, että tuotantoeläimet menevät lemmikkieläinten ohi. Vaikka tiloja on aiempaa vähemmän, ei eläinmäärä ole pienentynyt samassa tahdissa, koska tilakoot ovat kasvaneet, Seinäjoen johtava kaupungineläinlääkäri Anna Sarvela kertoo.

Pula eläinlääkäreistä näkyy työn joka osa-alueella. Aiemmin on totuttu kuulemaan pienten kuntien kunnaneläinlääkäreiden vajeesta, mutta nyt pula näkyy myös yksityisellä puolella.

– Kentältä kuuluu, että eläinlääkäreitä ei yksinkertaisesti riitä.

Alueen eläinlääkäreiden esimiehenä Sarvela on kuullut lukuisia syitä siihen, miksi eläinlääkäreitä ei ole.

– Esimerkiksi työtehtävät ovat lisääntyneet erikoistumisen myötä. Lemmikkieläinten määrä lisääntyy ja samalla niihin liittyvät erilaiset työt lisääntyvät.

Kiinnostus kunnaneläinlääkärin työhön on vähentynyt erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Syitä on monia, esimerkiksi se vaikuttaa, että työ on hyvin sitovaa, itsenäistä ja vaativaa.

Panostuksia pitäisi Sarvelan mukaan laittaa eläinlääkäreiden työhyvinvointiin ja muun muassa siihen, että sijaisille löytyisi helposti asunto paikkakunnalta.

– Itse voidaan vaikuttaa alueen vetovoimaan ja siihen, että työolosuhteet ovat houkuttelevat.

Ministeriö etsii keinoja

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut vuoden loppuun kestävän selvityshankkeen, jonka avulla pyritään löytämään ratkaisuja eläinlääkäripulaan. Selvityksessä arvioidaan eläinlääkäreiden koulutusmääriä ja kuinka ne voidaan saattaa työelämä tarpeita vastaavalle tasolle.

Koulutusmäärien arvioinnin lisäksi selvityksessä arvioidaan painotetusti syitä kunnan- ja valvontaeläinlääkäreiden rekrytointiongelmiin.

Avuksi eläinlääkäritilanteeseen Alajärvellä työt aloittanut Aro näkee muun muassa yhteisvastaanotot, joissa useampi eläinlääkäri työskenteli samoissa tiloissa.

– Niihin kannattaisi palkata jo myös avustaja. Nyt, kun eläinlääkäri tekee kaiken itse, kuluu paljon aikaa muun muassa välinehuoltoon ja moneen muuhun asiaan, jotka avustaja voisi tehdä. Työ olisi tehokkaampaa, kun voisi keskittyä vain siihen varsinaiseen tekemiseen.

Raha ei ole ainoa ratkaisu

Yhtenä ratkaisuna on väläytelty myös kunnaneläinlääkäreiden kokonaispalkkaa, jossa nykymallista, jossa eläinlääkäri on yrittäjä, luovuttaisiin.

– Itse kannatan nykymallia, jossa omalla tekemisellä voi vaikuttaa tulotasoon. Nyt kunnaneläinlääkäreillä on pienehkö peruspalkka ja sen lisäksi tulevat praktiikkatulot. Mutta ei pelkkä rahakaan ole ratkaisu eläinlääkäripulaan, työssä jaksamiseen se ei vaikuta, vaikka toimiikin motivaattorina.

Aro toteaa, että hänen oli helppo lähteä tekemään sijaisuutta kunnaneläinlääkärinä, koska kaikki välineet autosta lääkevarastoon olivat jo olemassa.

– Sijaispulassa osaroolia näyttelee se, että kuntapraktiikka vaatii isot investoinnit ennen aloitusta. Kokonaispalkkaus, jossa välineet tulisivat kunnalta, saattaisi helpottaa tilannetta.

Ilmoita asiavirheestä