Alue­val­tuus­to päätti neljän ää­nes­tyk­sen jälkeen vuo­de­osas­to­jen lak­kaut­ta­mi­ses­ta

Aluevaltuusto hyväksyi yhteensä neljän äänestyksen jälkeen äänin 32 – 27 aluehallituksen esityksen, jonka mukaan neljän vuodeosaston eli Lapuan, Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan vuodeosastojen toiminta lakkautetaan.

Edelleen aluevaltuusto hyväksyi äänestyksessä aluehallituksen tekemän esityksen, että Seinäjoen keskussairaalan kampukselle perustetaan yleislääketieteen osasto.

Lisäksi aluevaltuuston hyväksymän äänestyspäätöksen mukaan Ilmajoen vuodeosastolta vapautuviin tiloihin perustetaan ikäihmisten palveluiden arviointiyksikkö, Kurikan vuodeosastolta vapautuviin tiloihin perustetaan yhteisöllisen asumisen yksikkö ja Jalasjärven vuodeosastolta vapautuviin tiloihin siirretään Jurvan vuorohoitoyksikkö.

Keskusteluissa aluevaltuutetut Kai Pöntinen (kok.) ja Jouni Vallin (ps.) yhdistivät lopulta alkuun erikseen tekemänsä vastaesitykset, ja Vallin veti vastaesityksensä pois.

Ratkaisevassa äänestyksessä aluehallituksen pohjaesityksellä oli vastassa Pöntisen vastaesitys, jonka mukaan Ilmajoen, Jalasjärven, Kurikan ja Lapuan vuodeosastoja ei lakkautettaisi ja Jurvan vuorohoitoyksikkö jatkaisi toimintaansa.

"Keskustelua enemmän kuin mistään muusta"

Pöntisen mukaan vuodeosastoasia on herättänyt enemmän keskustelua kuin juuri mikään muu asia pitkiin aikoihin.

– Aivan erityisesti keskustelua on ollut niillä paikkakunnilla, joilta vuodeosasto näyttäisi olevan menossa kiinni.  Luottamushenkilönä keskustelu asiasta on näyttäytynyt enemmän tai vähemmän uhkailuna, painostamisena ja jopa tyhmäksi haukkumisena.

– Sulkemisesitykset eivät saa maakunnassa asukkaiden ymmärrystä, eikä varsinkaan, kun samaan aikaan osastoja keskitetään ja suunnitellaan jopa keskittämistä lisäävien uusien tilojen rakentamista. Vuodeosastojen toiminnan jatkuminen on ennen muuta inhimillinen asia, perusteli Pöntinen vastaesitystään.

Keskusteluissa Helena Tuuri-Tammela (kesk.) muistutti, että jos aluehallituksen esitys romuttuu, kotiin vietäviä lähipalveluita ei pystytä vahvistamaan.

– Silloin ei pystytä vahvistamaan päiväsairaalaa eikä kotisairaalaa. Tiedossa on, että nytkin kotiutettavia ihmisiä on osastollinen Seinäjoella.

– Tavoitteena on hoitaa ja järjestää peruspalvelut. Palveluiden rakennetta pitäisi pystyä rohkeasti korjaamaan ja uskomaan siihen, että tämä toimii.

Niina Ylinen (sd.) kertasi kuntalaiskyselyssä tulleen hyvin selväksi, että enemmistö hyvinvointialueen asukkaista haluaisi vuodeosaston olevan alle kymmenen kilometrin päässä.

– Tämä kertoo siitä, että asukkaiden mielikuva vuodeosastosta on vääristynyt, sillä vuodeosasto ei ole kenenkään asuinpaikka. Jotta hyvinvointialue saa järjestettyä palveluita niin, että ikäihmiset saavat ansaitsemaansa palvelua, meidän pitää uskaltaa tehdä kipeitä ja vaikeita päätöksiä.

– Ikäihmiset on saatava oikeiden palveluiden piiriin, ja suunnitelmissa tulee näkyä myös panostukset esimerkiksi kotisairaalaan, päiväsairaalaan ja kotihoitoon.

Viimeisen ja ratkaisevan äänestyksen jälkeen yhteensä 20 aluevaltuutettua jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Eriävän mielipiteen jättivät aluevaltuutetut tai vara-aluevaltuutetut Hanna Peräaho, Sari Oja-Lipasti, Helena Rahkola, Kati Ojaniemi, Marcus Toppari, Hannu Akkanen, Margit Parkkamäki, Jouni Vallin, Helena Lahtinen, Harri Koskela, Sami Keskinen, Marko Hakala, Sami Kuula, Kai Pöntinen, Gita Yli-Hannuksela, Paula Risikko, Sirpa Salomäki, Olavi Kandolin, Juha-Matti Kiviluoma ja Erkki Syväoja.

Asioita esityslistalla pitkälle iltapäivään

Aluevaltuusto käsitteli kokouksessaan myös esitystä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarveperusteisesta palveluverkosta sekä ensihoidon palvelutasopäätöksestä lähivuosille.

Palveluverkkoasian aluevaltuusto päätti äänestyksen jälkeen, äänin 29 – 30 vastoin pohjaesitystä, lähettää uudelleen valmisteluun.

Esityksen palautuksesta teki Jaakko Anttila (kesk.). Hänen mukaansa esityksestä tarveperusteiseksi palveluverkoksi puuttuu muun muassa kuvaus nykytilanteesta, yksiselitteinen kuvaus toimipisteiden palveluista ja palvelun määrästä uudistuksen jälkeen.

Niin ikään puuttuvia ovat hänen mukaansa myös esimerkiksi tiedot väestön sairastavuudesta eri osissa Etelä-Pohjanmaata, tiedot digitaalisten palveluiden käytöstä sekä tiedot palveluiden käytöstä niissä toimipisteissä, joiden toimintaan on tulossa muutoksia.

– Erityisesti lapsivaikutusten arvioinnin puuttuminen rikkoo YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Nyt lastenneuvolapalveluita voidaan olla viemässä osassa maakuntaa yli 40 kilometrin päähän asutuskeskuksesta, summasi Anttila.

Ensihoidon asioista äänestys

Äänin 33 – 26 aluevaltuusto hyväksyi ensihoidon palvelutasopäätöksen vuosille 2026 – 2029. Äänestyksessä hävisi Niina Ylisen vastaesitys, jonka mukaan ensihoidon uudistuksen käyttöönottoa olisi tullut lykätä ainakin vuoden 2027 talousarvion käsittelyyn saakka, jotta palveluverkkopäätöksen ja vuodeosastouudistuksen käytännön vaikutukset ovat arvioitavissa.

Yhtä lailla hän peräsi tuolloiseen päätöksentekoon tietoja muun muassa kansallisen ohjauksen ja rahoituksen selkiintymisestä.

– Palvelutasopäätöksen lykkäämisestä aiheutuva säästöpaine voitaisiin kattaa ensi vuoden osalta henkilöstön työkykyä vahvistamalla ja sairauspoissaoloja vähentämällä, katsoi Ylinen.

Hän jätti aluevaltuuston päätöksestä eriävän mielipiteen.

"Joulunpyhinä kannattaa huilata"

Koska palveluverkkopäätös lykkääntyy uuden valmistelun vuoksi, aluevaltuusto ei voinut hyväksyä ensi vuoden talousarviota kokonaisuudessaan. Näihin asioihin aluevaltuusto palaa todennäköisesti helmikuun alussa.

Hyvinvointialuejohtaja Tero Järvisen mukaan hyväksymättä talousarviosta jäivät nyt lähiterveyspalveluiden ja konsernipalveluiden osat.

– Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hyvinvointialueen lainanottovaltuusneuvotteluiden aikataulut todennäköisesti lykkääntyvät. Me ikään kuin teemme itsellemme ongelmia, huomautti Järvinen.

– Kannattaa huilata joulun aikana, sillä ei tämä keväällä käy yhtään tämän helpommaksi.