Vireillä oleva hyvinvointialueen palveluverkkouudistus pitää aluevaltuutettu Jenni Puolivälin (kesk.) mukaan nähdä mahdollisuutena, ei uhkana.
– Hyvinvointialueelle on tullut, ja on myös tulossa, paljon uutta. Esimerkiksi kotisairaalatoimintaa on lähdetty kehittämään, ja siihen palveluun saamme lisää henkilökuntaa.
Puoliväli on "ihan varma" Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen päätymisestä arviointimenettelyyn, jos aluevaltuuston pöydälle pian tulossa oleva kokonaisuus ei toteudu.
– Se tarkoittaa, että palveluverkkoa tultaisiin karsimaan vielä enemmän verrattuna hyvinvointialueen omaan, järkevään suunnitelmaan. Oma suunnitelma takaisi laadukkaat, oikea-aikaiset palvelut alueen asukkaille kohtuullisen etäisyyden päässä.
Alajärveltä kotoisin oleva Puoliväli on myös aluehallituksen jäsen ja anestesia- ja tehohoitoon erikoistuva lääkäri.
Uudistus on tulossa aluevaltuuston käsittelyyn 15. joulukuuta.
Puolivälin kanssa samoilla linjoilla ovat myös lääkärit ja aluevaltuutetut Elina Kärnä (kok.) ja Harri Salonen (kok.) sekä lääkäri ja vara-aluevaltuutettu Jari Kankaanpää (kok.). Kärnä on myös aluehallituksen jäseniä.
Nelikko näkee, että vaikka palveluverkkoesityksessä on "meille kaikille kipeitä asioita", on kokonaisuuden hyväksyminen nyt tärkeintä.
– Haluamme ammattilaisina ennen kaikkea turvata potilaiden hyvän hoidon. Haluamme, että alueella säilyy hyvä osaamisen taso.
Esimerkinomaisesti he kertovat, että jos ihmiselle tulee äkillinen rintakipu ja hänellä todetaan sydäninfarkti, sepelvaltimon pallolaajennus tarvitaan nopeasti.
– Silloin jopa minuutit ratkaisevat. Sydänlääkäripäivystys tarvitaan. Jotta tämä on mahdollista, pitää meidän saada talous kuntoon, jotta voimme turvata laajan päivystyksen sairaalan palvelut erikoisosaajineen.
Tämänhetkisen ennusteen mukaan Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on tekemässä kuluvalta vuodelta noin 26 miljoonan euron alijäämän. Jos ennuste toteutuu, vuoden 2025 lopussa kertynyttä alijäämää tulee olemaan kaikilta toimintavuosilta yhteensä noin 130 miljoonaa euroa.
Salosen mukaan laajan päivystyksen aseman säilyminen Seinäjoen keskussairaalalla on ykkösasia.
– Siksi valtiolle toimitettavan ohjelman siitä, kuinka hyvinvointialue saa taloutensa kuntoon, on oltava uskottava. Jostakin on pakko saada rahaa säästöön.
Lääkäreiden mukaan uhka arviointimenettelyyn joutumisesta on uhka myös rekrytoinnille ja hyvinvointialueen vetovoimalle.
– Jos hyvinvointialueen vetovoima alueen isoimpana työnantajana hiipuu, hiipuu myös kuntien elinvoima. Meistä tulee auringonlaskun maakunta.
Lääkärit linjaavat, että palveluita on uudistettava. Esimerkiksi kotisairaalan ja liikkuvan sairaalan palvelut vastaisivat väestön ikääntymisen, henkilöstöpulan ja taloudellisten realiteettien tuomiin haasteisiin.
– Ne vaikeat päätökset, jotka aluevaltuusto jätti viime kaudella tekemättä, ovat nyt edessämme. Meillä ei ole ollut varaa entisen kaltaisen palveluverkon ylläpitämiseen, ja vuosien alijäämät ovat kumuloituneet. Se, että mikään ei muutu, ei ole ratkaisu.
Lääkäreiden mukaan palveluverkon tulee olla maantieteellisesti kattava, mutta samalla tulee kehittää kotiin tuotavia palveluita ja digitaalisia palveluita.
– Palveluverkko on paikoin vanhojen kuntarajojen aikainen eikä se ole tarkoituksenmukainen. Digi- ja etäpalvelujen lisääntyessä fyysisiä palvelupisteitä ei tarvita yhtä paljon kuin ennen. Erityisen tärkeää on onnistua ikäihmisten palveluissa, kotisairaalatoiminnassa ja digipalveluiden kehittämisessä.