Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Ar­bo­ris­ti­opis­ke­li­ja har­joit­te­lus­sa Bel­gias­sa: hoi­to­kii­pei­lyä ja puiden kunnon ar­vioi­mis­ta

Järviseutu

Alajärveläinen Maarit Levijoki teki puiden hoitoleikkauksia Gentin kaupungin puistopuissa.
Alajärveläinen Maarit Levijoki teki puiden hoitoleikkauksia Gentin kaupungin puistopuissa.

Arboristi on puunhoidon ammattilainen, jolla on ammattitaito suunnitella ja toteuttaa puiden istutustöitä sekä niiden elinkaaren aikaisia hoitotoimenpiteitä. Tutkinto on yksi puutarha-alan ammattitutkinnoista.

Opiskelen arboristiksi Sedussa, metsäalan yksikössä Ähtärin Tuomarniemellä. Minulle ja opiskelutovereilleni aukeni mahdollisuus osallistua työharjoitteluun Belgiaan syksyllä 2022.

Matkan mahdollisti Erasmus + -ohjelma, joka tarjoaa opiskelijoille, niin nuorille kuin aikuisillekin, muun muassa mahdollisuuden kansainvälistymiseen sekä harjoitteluun ulkomailla. Ohjelma tukee koulutuksellista sekä ammatillista kehitystä.

Yhteistyöoppilaitoksena Belgiassa meillä on Eeklossa toimiva College ten Doorn. Matka toteutui 12.–26. marraskuuta.

Meitä lähti matkaan minun lisäkseni kuusi opiskelijaa sekä kaksi opettajaa. Matkalla tarvitsimme niin sanottujen normaalien matkatavaroiden lisäksi muun muassa metsuritöihin soveltuvaa työvaatetta sekä jokaisen henkilökohtaiset kiipeilyvarusteet.

Kiipeilyvarusteet tulivat Belgiaan pakettiautolla opettajiemme matkassa meidän itsemme matkustaessa lentokoneella.

Olimme Belgiassa 13 päivää. Päivien aikana tutustuimme mitä moninaisimpiin kohteisiin liittyen puiden tutkimiseen, kasvattamiseen sekä hoitotoimenpiteisiin.

Hoitokiipeilyä ja puiden kunnon arvioimista

Oleellinen osa matkaa oli työskennellä kahdessa belgialaisessa viheralan yrityksessä tai kaupungin viherosastossa ja tutustua siellä paikallisten ohjeiden mukaan heidän tapaansa työskennellä puiden parissa.

Ensimmäisellä viikolla työskentelin Gentin kaupungin viheryksikössä ja toisella viikolla yksityisessä Krinkels n.v -nimisessä viheralan yrityksessä. Kummassakin työpaikassa pääsin tekemään niitä asioita, mitä olin toivonutkin eli puiden hoitokiipeilyä sekä puiden kunnon arvioimista. Työpaikoissa meitä opastivat henkilöt, joilla selvästi oli asiantuntemusta aiheista, joiden parissa työskentelimme.

Osa oli arboristi-koulutuksen käyneitä ja toiset kasvitautien tutkijoita.

Työpäivien lisäksi tutustuimme Bruggen, Oostenden sekä Brysselin kaupunkeihin, maa- ja kalatalouden sekä ruoan tutkimuskeskukseen ILVO:oon, Het Leenin arboretumiin, Zoniënwoud sekä Grenspark Kalmthoutse Heide -nimisiin suojelualueisiin sekä Azaleakwekerij Van de Steene ja Solitair –nimisiin taimistoihin.

Näiden lisäksi ohjasimme yhteistyöoppilaitoksemme College ten Doornin oppilaita kiipeilyn perusteisiin.

20 000 euron arvoinen puu

Vierailukohteista suurimman vaikutuksen teki ILVO:n tutkimuskeskus sekä taimistot.

Tutkimuskeskuksessa käynti muistutti kasvutautien vaarasta ja siitä, että miten turvassa meidän kasvillisuutemme tähän saakka on Suomessa ollut. Taimistot taas olivat kokoluokaltaan sekä myyntituotteiltaan aivan muuta kuin mihin meillä on totuttu.

Azaleakwekwrij tuottaa hehtaarikaupalla atsaleoita sekä alppiruusuja koko Eurooppaan. Solitair on profiloitunut isojen puiden sekä erikoisin muotoleikkauksien omaavien puiden myyntiin.

Solitairissa käydessämme matkaan oli lähdössä 20 000 euron arvoinen puu.

Solitairin taimiston myytäviä puita.
Solitairin taimiston myytäviä puita.

Vähän yhteisiä puulajeja

Näiden kahden viikon aikana tuli selväksi, että vaikka maamme eivät maantieteellisesti niin kaukana toisistaan olekaan, erilainen ilmasto sekä kasvukauden pituuserot vaikuttavat hoitotoimenpiteiden tekemiseen sekä kasvien menestymiseen.

Myös Belgian historiassa tapahtunut puiden käyttö muun muassa maatilojen tarpeeseen näkyy tänäkin päivänä hyvin vahvana perinteenä puiden leikkaustavoissa.

Yllättävintä oli Belgian puiden nopea kasvuvauhti sekä puulajien suuri kirjo. Yhteisiä puulajeja meillä tuntui olevan aika vähän.

Mahdollisuus tutustua toisen maan puunhoitoon, tuolla tarkkuudella, oli ainutkertainen tilaisuus ja varmuus siitä, että jatko-opiskelen oikeaa alaan, vain varmistui.

Maarit Levijoki