Kolmeksi rakennuskokonaisuudeksi pystytetty Citykortteli ratkaisi monen alajärveläisen yrittäjän tilaongelman 1980-luvun keskivaiheilla, kirjoitetaan Alajärven historia -teoksessa.
Näin varmasti oli. Rakennuksen syntyminen oli osaltaan alleviivaamassa Alajärven kunnan muuttumista Alajärven kaupungiksi juuri samaan aikaan vuosien 1985–1986 taitteessa. Nyt, 37 vuotta myöhemmin, voimme todeta, että moni liiketila on täynnä, mutta kyllä joukkoon mahtuisi.
Citykorttelissa oli valmistuessaan 30 liiketilaa. Kolmesta rakennuksesta muodostunut kokonaisuus kätki sisäänsä Postin, Alkon, Pohjola vakuutusyhtiön, Viitamatkat, Alajärven Kuntoutus Ky:n, Pizzerian ja Alajärven Säästöpankin.
Kun Järviseutu raportoi rakennushankkeen harjakaisista (3.10.1985), muistutettiin myös muutamasta muusta tärkeästä luvusta. Lattianeliöitä tiloissa oli yhteensä 3 500 neliömetriä. Rakennuksen rakentaneella Pohjansepot Oy:llä meni rakennustöihin rahaa 18 miljoonaa markkaa. Tilastokeskuksen rahanarvonmuunnin kertoo, että vuonna 2022 tuo summa olisi noin 6,67 miljoonaa euroa.
–Kaupunkihankkeemme kannalta olisikin ollut tärkeää, että nyt tehdyt rakennukset olisi tehty jo viisi vuotta sitten, totesi kolmannen rakennusvaiheen harjannostajaisissa kunnanhallituksen puheenjohtaja Kauko Latvala.
Rakennushanke oli lähtenyt liikkeelle syksyllä 1981. Palvelujen kehittämisen jarruna Alajärvellä nähtiin tuolloin liiketilojen puute. Valmistuessaan vain viisi liiketilaa oli vapaana.
"Ei olisi viitisen vuotta sitten uskonut"
"Järviseutu sai kaupungin", kirjoitti Järviseutu pääkirjoituksessaan (20.2.1986). Pääkirjoitus muistutti, että "ulkonäön muuttumisen parempaan suuntaan osoittaa kovin selvästi varsinkin ns. City-korttelin alue."
– Ei olisi viitisen vuotta sitten tällaista osannut kuvitella seisoskellessaan rankkasateella piilossa Järvimarketin katoksen alla ja katsahtaessaan tuonne sateella niin rapaisen ja liejukkoisen savikon suuntaan.
Citykortteli on aikansa kuva ja siksi se on päätynyt muun muassa Etelä-Pohjanmaan uudemman rakennetun kulttuuriympäristön kohdeluetteloon.
Rakennuskokonaisuuden sanotaan olevan myöhäinen esimerkki ulkotilaan avautuvasta ostoskeskuksesta, jollaisia suunniteltiin erityisesti 1960–80-luvuilla. Tämän vaiheen jälkeen ostoskeskuksia alettiin yhä enemmän suunnitella sisäkäytävän varaan.
– Rinnesijainnin vuoksi myös toisen kerroksen liiketiloihin on pääsy maantasosta siltaa pitkin. Sillan alle muodostuu galleria. Kantava runko on teräsbetonia ja kalkkihiekkatiiltä, ulkoseinät on slammattu. Kokonaisuus on yhtenäinen ja rakennusaikaansa nähden harvinaisen huolellisesti ympäristöönsä sovitettu, kohdeluettelossa todetaan.
Rakennuksen kokonaissuunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Erkki Karvala, Matti Silvennoinen, Markku Koskinen. Arkkitehtitoimiston käsialaa on myös muun muassa Kauhajärven kyläkirkko