Ilotulitukset kiehtoivat Elias Murtoa jo pikkupoikana.
Hänen lapsuudessaan 1990-luvulla ilotulitteiden käyttö oli nykyistä vapaampaa.
Alajärven Viinamäellä saattoikin paukkua jo viikkoa ennen uuttavuotta.
– Papattimatoilla aloitettiin. Niitä myytiin joka marketissa, eikä rajoituksia juuri ollut, Murto kertoo.
Kiinnostus ilotulitteisiin kasvoi, eikä pelkkä paukuttelu enää riittänyt, vaan nuorimies halusi tehdä ilotulituksistaan näytöksiä.
Murto suunnitteli, millaisia tuotteita ostaa, missä järjestyksessä ne ampuu ja missä ampuu.
Sopiva paikka uudenvuoden näytöksille oli kotitalon viereisellä pellolla Viinamäellä.
– Siihen aikaan ei vielä netistä pystynyt katsomaan, mitä kaikkea oli tarjolla. Selasin postin tuomia mainoksia ja menin kauppoihin tutkimaan tarjontaa.
Tavoitteena oli saada näyttäviä ja viihdyttäviä esityksiä, joita sukulaiset ja naapurit tulivat sitten pellolle katsomaan.
Murto käytti ilotulituksiin omia säästöjään.
– Siinä ne sitten menivät taivaalle kolmesta viiteen minuutissa. Mutta se oli minun harrastukseni, ja ainahan harrastukset jotain maksavat.
Murto järjesti näytöksiä kotikulmillaan kymmenenä uudenvuodenaattona.
– Siihen nähden, miten kaupoissa oli vuosituhannen alkuvuosina valikoimaa, sain ilotulituksista hyvännäköisiä. Auttoi, kun näin vaivaa suunnitteluun.
Usemman vuoden tauon jälkeen Murto järjesti Viinamäellä ilotulitusnäytöksen viime ja edellisenä uutenavuotena.
Silloin paikkana oli jo sen verran iso pelto, että Murto hankki näytökseen tavallista suurempia tähtipommeja.
Tulevana uutenavuotena Murtoa työllistävät ilotulitukset maakunnassa.
Vähitellen kohti suurta unelmaa
Murto kirjoitti ylioppilaaksi Alajärven lukiosta ja lähti opiskelemaan Jyväskylään. Hän valmistui mediatekniikan insinööriksi vuonna 2008.
Sen jälkeen miehen tie vei Sedun Kurikan kampukselle, jossa hän valmistui elektroniikka-asentajaksi.
Myöhemmin hän opiskeli vielä Rastaantaipaleen aikuiskoulutuskeskuksessa sähkö- ja automaatioasentajaksi.
Opintojen välissä Murto työskenteli Kurikan kampuksella opettajana.
Vuodesta 2018 hän on toiminut siellä vakituisena ammattiohjaajana.
Kiinnostus ilotulitteisiin on pysynyt.
Mieleenpainuvia kokemuksia ovat olleet muun muassa ilotulituksen SM-kisat, joita Murto on käynyt katsomassa.
– Hienoja ovat olleet myös monet ammattilaisten tekemät joulunavausilotulitukset esimerkiksi Keskisellä Tuurissa.
Upeat kokemukset saivat Murron haaveilemaan, että hän saisi joskus itsekin paukutella, kuten ammattilaiset.
Kesällä 2016 Murron unelma alkoi toteutua.
Hän pääsi uusia ilotuliteampujia hakeneen Suomen Pyrotekniikan järjestämään koulutukseen Karkkilaan.
Opinnot sisälsivät teoriaa ja käytännön harjoituksia.
– Sain kytkeä ilotulitteita, pystyttää telineitä ja suunnitella ilotulituksia festareille ja joulunavaustapahtumiin.
Noilta ajoilta Murron mieleen on jäänyt kaksi aivan erityistä tapahtumaa.
Toinen oli Solar soundissa Seinäjoella Cheekin keikan päättänyt näytös, joka ammutiin nyt jo puretun Sedun kiinteistön katolta.
Toinen ikimuistettava keikka oli vuonna 2017 Tykkimäen huvipuiston kauden päättäjäiset.
Siellä Murto toimi palkitun pyroteknikon Ari Hölsän apulaisena.
Kyseessä oli musiikki-ilotulitus, joka ammuttiin muun muassa Finlandian tahtiin.
Näyttävästi Alajärven Palotorilla
Vuonna 2018 Murto teki opintojensa päätteeksi näytön Maxin kauppakeskuksen joulunavauksessa Alajärvellä.
Sen jälkeen Murto sai lupakirjan, joka antaa hänelle oikeuden toteuttaa yksin julkisia ilotulitusnäytöksiä.
Murto on Suomen pyrotekniikan palkkalistoilla ja on vuodesta 2018 tehnyt kaikki Alajärven joulunavausilotulitukset, niin tänäkin vuonna.
– Kun ammutaan torin vierestä, se rajoittaa paukkujen kokoa. Valitsen sinne tuotteet, joilla saa näyttävyyttä muilla keinoin kuin niiden koolla.
Murto käyttää näytöksissään paljon viuhkatyyppisiä patoja. Joulunavauksissa hän suosii väreistä punaista ja kultaa. Myös pauketta ja rätinää saa kuulua.
– On mahdollista tehdä ihan hiljainenkin ilotulitus. Toki ampumisesta tulee aina pieni ääni.
Jos ilotulitus halutaan tehdä musiikin mukaan, se ohjelmoidaan tietokoneelle ja näytös alkaa napin painalluksella.
Muissa tapauksissa sytytykset tehdään käsin.
Ammattilaisen vinkit
Ilotulituksia Murto pitää yhtenä taiteen muotona: ne sisältävät ääntä ja visuaalisuutta ja tarjoavat ihmisille elämyksiä.
Muualla päin maata Murto on käynyt tekemässä ilotulituksia häihin ja syntymäpäiville. Etelä-Pohjanmaalla tapa on vielä harvinainen.
Vaikkapa kesähäiden ohjelmanumeroksi ilotulitus sopii Murron mukaan hyvin.
– Ilotulitukset näyttävät kesäyössäkin hienolta.
Tulevan uudenvuodenaaton rakettiostoksia suunnitteleville Murrolla on antaa muutama ammattilaisen neuvo.
Ensinnäkin hän kehottaa perehtymään tarjontaan etukäteen ja suunnittelemaan, millaisia efektejä halutaan.
–Kannattaa myös tutkia, montako laukausta yhdessä tuotteessa on.
Jos tähän asti on ampunut keppiraketteja, voisi miettiä, vaihtaisiko ne patatyyppisiin.
– Ne tuovat ammattimaisuutta ja näyttävyyttä, vaikka ovat tietysti kalliimpia.
Näyttävään ilotulitukseen joutuu varaamaan muutaman sata euroa.
Yksi vaihtoehto on, että rahaa kerätään kasaan porukalla ja yhdessä nautitaan sitten myös lopputuloksesta.
Paukutellaan raketteja sitten yksin tai porukalla, on turvallisuus kaiken ytimessä.
Murto myöntää, että pikkupoikana papatteja paukutellessaan hän ei juurikaan turvallisuutta miettinyt.
Ajatusmaailma muuttui, kun ikää tuli lisää, ja hän alkoi ostaa isompia ilotulitteita.
– Hommasin tulenkestävän hupun ja takin, suojalasit ja kuulosuojauksen sekä aloin käyttää tukevia laukaisutelineitä.
Uutinen on julkaistu ensimmäisen kerran samassa muodossa Järviseudussa 19.12.2023.