Pysähtymisen taito on ihmiselle elintärkeä. Monelta taito tahtoo vain olla nykyaikana hukassa.
Lehtimäkeläinen psykoterapeutti ja työnohjaaja Jari Hautamäki sanoo, että päivittäiset pysähtymiset ovat tärkeitä palautumisen hetkiä.
– Kuppi kahvia ja rauhoittuminen sen äärellä, mikä minulle on elämässä tärkeintä, Hautamäki vinkkaa esimerkkinä pienestä pysähtymishetkestä.
Jos päivät täyttyvät jatkuvasta vauhdista ja suorittamisesta, kierrokset voivat käydä pian niin kovalla, että ihminen ei edes uskalla pysähtyä.
Jossain vaiheessa mukaan tulevat psyykkiset oireet, kuten unettomuus ja ärtyisyys.
Ensimmäinen askel pysähtymiseen voi Hautamäen mukaan olla ruutuajan vähentäminen.
Paluumuuttaja Tuusulasta
Jari Hautamäki palasi Etelä-Pohjanmaalle vuonna 2017 ja asuu nyt lapsuudenkodissaan Lehtimäen Takalankylässä.
Mukana muutossa tuli Sanna-vaimo; kaksi aikuista tytärtä asuvat omillaan.
Hautamäki asui perheineen pitkään Tuusulassa ja työskenteli Espoossa Lyömätön linja -järjestössä.
Ennen sosiaalialalle siirtymistään hän viljeli kotitilaansa ja hoiti lypsykarjaa. Tilan töissä olivat apuna hänen vanhempansa.
27-vuotiaana eteen tuli pakollinen elämänmuutos, sillä terveydellisistä syistä mies ei pystynyt jatkamaan tilanpitoa.
– Se oli minulle iso juttu, Hautamäki toteaa.
Aikaisemmin hän oli ollut kesätöissä Lehtimäen opistolla. Siitä tuli idea lähteä opiskelemaan sosiaalialaa.
Hautamäki valmistui sosiaaliohjaajaksi vuonna 1996. Väkivallan tekijöitä auttavalla Lyömättömällä linjalla hän aloitti työt opiskeluharjoittelun myötä vuonna 1995.
Hautamäki muun muassa vastasi puheluihin, joita tuli väkivallan tekijöiltä ja heidän läheisiltään jopa tuhat vuodessa.
Vuonna 1997 ilmestyi Hautamäen ensimmäinen kirja.
Ihmiset alkoivat tunnistaa hänet ja puhua hänelle väkivaltaan liittyvistä asioista jopa ruokakaupassa.
– Alkuvuosina minulla taisi olla vähän sellainen naiivi ajatus, että lopetan väkivallan Suomesta. Sitten piti kyllä opetella vetämään rajat jaksamiselle.
Työssään Hautamäki näki selvästi sen, mistä väkivalta johtuu.
– Tunteista, joista ei ole pystytty puhumaan. Taustalla on voinut olla esimerkiksi läheisen menettämisen pelko.
Jos tätä pelkoa ei käsitellä, se voi johtaa liialliseen kontrollin tarpeeseen ja väkivallan tekoihin.
Siksi tunteista onkin tärkeätä puhua. Ja sehän ei tunnetusti ole helppoa.
Kun puhetta alkaa tulla
Nykyään Hautamäki toimii yrittäjänä Seinäjoella ja kohtaa työssään edelleen paljon miehiä.
Kokemuksesta hän tietää, että kun luottamus asiakkaan kanssa syntyy, puhetta alkaa tulla.
Joskus, kun asiakkaina on pariskunta, puhelias nainen saattaa yllättyä kuullessaan miehensä kertovan avoimesti ajatuksistaan ja tunteistaan.
– Ne hetket ovat tosi tärkeitä ja voivat avata hyvinkin isoja solmuja.
Suomalaiselle miehelle puhuminen ei edelleenkään ole aina helppoa, mutta asia muuttuu Hautamäen mukaan koko ajan parempaan.
Hän tapaa työssään muun muassa maanviljelijöitä, joiden kanssa tekee liiketoimintasuunnitelmia.
Siihen kuuluvat myös yrittäjien hyvinvointi sekä perheen ja parisuhteen näkökulmat.
– Omaa hyvinvointiaan ei saa koskaan unohtaa. Parisuhteessa pitää olla yhteinen sävel siinä, että elämässä on oltava muutakin kuin työ.
Tärkeänä Hautamäki pitää myös sitä, että viljelijä osaa erottaa toisistaan tilan ja itsensä – ne eivät todellakaan ole yksi ja sama asia.
