Haikeana katsoin, kun kaverit saivat ajokortin.
Elettiin 1970-lukua. Toki minäkin olisin jo ikäni puolesta ajokortin voinut saada, mutta kun ei ollut rahaa, millä sen maksaisin.
Olin kerännyt pajuja ja käpyjä ja saanut niistä niistä rahaa, mutta ne olivat menneet, kun olin joutunut ostamaan vaatteita – ettei tarvinnut ihan repaleisissa vaatteissa kulkea.
Olin silloin Kurejoella maatalousteknillisessä koulussa ja siellä tarvittiin koulutusnavettaan apulaista joululoman ajaksi. Lupauduin olemaan siellä, että saisin rahaa ajokorttia varten.
Aloitin sitten autokoulun. Auto, jolla aluksi harjoittelin, oli Volvo Amatson. Sitten siirryin ajamaan Bedfordin kuorma-autolla, koska halusin kuorma-autokortin.
Niin sitten sain sen, kortti maksoi leimamerkkeineen 620 markkaa. Ja ihan itse hankkimillani rahoilla ajokortin maksoin.
Viikonloppuisin kuskihommia
Autoahan minulla ei toki vielä ollut, mutta kun en alkoholia käyttänyt, minulla oli viikonloppuisin paljon kuskihommia ja sainkin ajaa kaiken merkkisiä autoja.
Kerran olin kuskina Cortinalla. Ensin mentiin Kuortaneelle Nokiottaan ja sieltä sitten Hoiskoon tansseihin. Minä en toki tansseihin sisälle mennyt, toisaalta, mitä olisin siellä tehnytkään, kun en kerran osannut tanssia. Istuinkin autossa kyytiläisiä odottaen, eihän minulla edes ollut rahaa lippuun.
Menin sitten sisään, kun alkoi "köyhien puolituntinen". Silloin ei enää lippuja myyty.
Heti sisälle mentyäni hoiskolaiset pojat tulivat haastamaan riitaa ja minua tönimään. Yritin lähteä pois, mutta eivät päästäneet vaan jatkoivat tönimistä.
Sitten siihen tuli järjestysmies ja rupesi minulle mesoamaan ottaen minua niskasta kiinni ja raahaten pihalle. Tönäisipä hän minut vielä portaita alas, jolloin lensin rähmälleni rapakkoon.
Vaihdekeppi lensi takalattialle
Menin sitten autoon ja kohta tulivat kyytiläisetkin.
Starttasin Fordin käyntiin ja laitoin pakin päälle sillä seurauksella, että vaihdekeppi lensi takalattialle.
Auton omistaja lupasi laittaa kepin takaisin paikoilleen ja minä menin autosta ulos.
Kiinnitin katseeni auton rekisterikilpeen – sehän oli moottoripyörän kilpi!
Menin katsomaan auton takakilpeä, siellä oli auton kilpi.
Kysyin auton omistajalta, mitä nämä kilvet ovat. Hän sanoi vain, että auto ei ole rekisterissä, eikä hän ollut löytänyt muita kilpiä.
Ajoin auton varovasti sydän kylmänä omistajan pihaan.
Jarmo Raivio