Työ- ja elinkeinoministeriössä tehdään parhaillaan väliarviointia, joka saattaa vaikuttaa Suomen tukialuejakoon. Nykyiset tukialueet on alun perin määritelty valtioneuvoston asetuksessa (467/2022) vuosille 2022–2027.
Tässä jaossa Etelä-Pohjanmaalta Järviseudun (Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini ja Vimpeli) ja Kuusiokuntien (Alavus, Kuortane ja Ähtäri) seutukunnat on luokiteltu perustasoa korkeammiksi tukialueiksi.
Etelä-Pohjanmaan liiton kanta on, että maakunnan nykyinen tukialuejako on ehdottomasti säilytettävä ohjelmakauden loppuun asti.
Liiton tiedotteessa sanotaan, että Järviseudun ja Kuusiokuntien alueiden väkiluku laskee voimakkaasti, ja että alueiden koulutustaso ja TKI-panostukset ovat maan heikoimpien joukossa. Alueen yritysten kannalta ei ole myöskään kohtuullista, että tukialueita muutettaisiin nyt, kun nykyisten EU-ohjelmien toimeenpano on saatu vasta kunnolla käyntiin.
– Turvetuotannon alasajo vaikuttaa tällä hetkellä Järviseudun ja Kuusiokuntien työllisyyteen ja aluetalouteen negatiivisesti, maakuntajohtaja Heli Seppelvirta lisää.
Alueen pk-yritykset operoivat Etelä-Pohjanmaan liiton tiedotteen mukaan muutenkin vihreän ja digitaalisen siirtymän myötä epävarmassa toimintaympäristössä, jossa valtiontukien ennakoitavuus olisi tärkeää. Haasteista huolimatta Järviseudulla ja Kuusiokunnissa on aktiivinen pk-yrityskenttä ja kokonainen metallisteollisuuden ekosysteemi.
– Korkeampi tukialue tarkoittaa parempaa mahdollisuutta edistää yritysten investointeja, aluetalouden uudistumista ja vientiin suuntautuvaa kasvua, Seppelvirta summaa.