Welcome2EP-hanke palvelee kaikkia Etelä-Pohjanmaalla asuvia ja tänne tulevia maahanmuuttajia. Viime viikolla hankkeessa aloitti uutena työntekijänä Galina Sillanpää.
– Tässä vaiheessa keskitymme neuvomaan ja ohjaamaan ukrainalaisia, Sillanpää toteaa.
Hänen toiminta-alueenaan ovat Alajärvi, Vimpeli, Lappajärvi ja Evijärvi. Pääasiallinen työpiste sijaitsee Alajärven keskustassa JPYP:n tiloissa Hoiskontien koulukeskuksessa.
– Kun Järviseudulle tulee ukrainalaisia, toivon, että heistä kerrottaisiin minulle. He voivat ottaa minuun yhteyttä itse, mutta yhtä lailla heidän ystävänsä, sukulaisensa tai paikalliset majoittajat.
Galina Sillanpään työpuhelinnumero on 050 412 8851 ja sähköpostiosoite galina.sillanpaa@kurikka.fi.
Kun ukrainalaiseen on saatu yhteys, hänen kanssaan käydään alkukeskustelu.
– Käymme läpi perustiedot, nimi, ikä, lapset, onko paikkaa asumiseen, onko tuloja, rahaa ja niin edelleen. Se voidaan tehdä kasvokkain tai puhelimitse, miten vain parhaiten sopii.
Tietoa tarvitsevat myöskin ukrainalaisia majoittavat ystävät, sukulaiset ja suomalaiset vapaaehtoiset auttajat.
– Jos ukrainalainen tulee asumaan kaverinsa luokse, ei se kaverikaan välttämättä tiedä, mitä kannattaisi tehdä.
Kaikenlaista apua tarvitaan
Paikalliset yksityishenkilöt, yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt ovat Järviseudullakin halukkaita auttamaan alueelle saapuvia ukrainalaisia. Sillanpää toimii ikään kuin tietojen solmukohtana paikallisten auttajien ja ukrainalaisten tulijoiden välillä.
– Paikalliset voivat kertoa minulle, mikäli he pystyvät tarjoamaan esimerkiksi majoituksen, ruokakasseja tai vaatteita. Minä en tietenkään kerää niitä tänne toimistoon, vaan välitän tietoa eteenpäin ukrainalaisille. Tämän kautta he saavat tiedon, minne voisi majoittua, mistä saa hakea niitä vaatteita tai ruokakassin.
Sillanpää huomauttaa, että alkuvaiheessa kaikenlaista apua tarvitaan.
– Jos katsotaan kokemuksia muilta paikkakunnilta, suurimmat haasteet ovat asuminen ja toimeentulo, vaatteet ja ruoka, hygieniatuotteet. Ihan sellaiset perusasiat, joita me täällä Suomessa pidämme itsestäänselvyyksinä.
Alkukeskustelun jälkeen Sillanpää kertoo maahantulijalle hänen vaihtoehdoistaan.
– Osa on täällä vain lyhyen ajan, osa ehkä jää pitemmäksi ajaksi.
Ukrainalaiset voivat oleskella Suomessa viisumivapaasti kolme kuukautta. Heillä voi olla jokin muukin oleskeluluvan peruste, kuten työpaikka tai perheenjäsen Suomessa.
– Kerron plussat ja miinukset. En tee päätöksiä asiakkaan puolesta, vaan hän valitsee oman tilanteensa perusteella. Silti todennäköisin vaihtoehto on tilapäinen suojelu.
Hryvnioiden vaihtaminen vaikeaa
Suomeen saapuvalla ukrainalaisella saattaa olla pankkitili kotimaassaan, mutta sieltä ei pysty nostamaan rahaa sodan takia. Ja vaikka hän olisi saanut mukaansa ukrainan valuuttaa eli hryvnioita, niitä on vaikea vaihtaa Suomessa euroiksi.
Valtio maksaa tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa hakeneelle vastaanottorahaa, mutta sekään ei suuria menoja kata. Perusosa on yksinasuvalle tai yksinhuoltajalle noin 323 euroa kuukaudessa, jos hän ei ruokaile vastaanottokeskuksessa. Lisäksi maksetaan noin 206 euron tuki perheensä kanssa asuvasta lapsesta.
Yksityismajoitukseen ja itse hankittuihin ruokatarvikkeisiin olisi äidin ja yhden lapsen perheellä siis käytössään 529 euroa kuukaudessa.
– Hallinnollisia prosesseja on kevennetty ja nopeutettu. Silti ne vievät oman aikansa, Sillanpää muistuttaa.
Hän ottaa esimerkiksi tilanteen, jossa järviseutulainen päättää majoittaa ukrainalaisen pakolaisen viikoksi tai pariksi.
– Mutta entä sitten, kun se viikko tai pari on kulunut? Eikä kyseessä ole välttämättä vain yksi ihminen. Voi tulla suuria lapsiperheitä, ja mukana saattaa olla mummoja ja pappoja.
Sillanpään mielestä olisikin parasta, että kunnat tarjoaisivat majoitusta ukrainalaisille perheille.
– Jotta pakolaisperhe ei joutuisi siirtymään yksityismajoituksesta toiseen.
Sillanpää on hoitanut jo yhden ukrainalaisen henkilön asiat eteenpäin.
– Ensin minuun otti yhteyttä hänen ystävänsä. He tulivat käymään ja sitten jatkoimme tämän henkilön kanssa puhelimitse. Koko perhe ei ollut päässyt pois Kiovasta, joten hän odottaa muita perheenjäseniä Suomeen.
Kauppatieteiden maisteri Pietarista
Järviseudulla opiskelee ja työskentelee paljon venäläisiä ja ukrainalaisia. Venäläissyntyinen Sillanpää valittiin nykyiseen tehtäväänsä jo ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hän sanoo, ettei muuttunut tilanne ole ongelma.
– Autan ihmisiä ihmisinä, riippumatta kansalaisuudesta. Sitä paitsi minussakin on paljon sekoitusta. Vaarini vanhemmat olivat Ukrainan Odessasta, ja isovanhemmista löytyy karjalaisuutta ja tšekkiläisyyttä.
Sillanpää puhuu äidinkielensä venäjän ohella sujuvasti suomea. Asiakkaita kohdatessaan hän voi käyttää englantia, mutta myös ukrainaa.
– Ehdin puhua vaarini kanssa ukrainaa. Puhun sitä vain vähän, mutta ymmärrän puhetta täysin.
Kielinä venäjä ja ukraina ovat lähempänä toisiaan kuin suomi ja viro.
Sillanpää avioitui vuonna 2005 suomalaisen miehen kanssa ja muutti saman tien Alajärvelle. Vuodesta 2008 hän on työskennellyt kaupungin varhaiskasvatuksessa.
– Tiedän omasta kokemuksestani, millaisia haasteita maahanmuuttajilla voi olla.
Sillanpää on syntyisin kansainvälisestä suurkaupungista Pietarista. Siellä hän suoritti kauppatieteiden maisterin tutkinnon ja työskenteli kirjanpitäjänä.
Suomessa Sillanpää kouluttautui ensin lasten ja nuorten ohjaajaksi sekä erityisohjaajaksi. Nykyään niitä vastaavat kasvatus- ja ohjausalan tutkinnot. Jyväskylän yliopistossa hän on suorittanut kasvatustieteen opintoja.
Projektipäällikkö alajärveläislähtöinen
Kaksi vuotta sitten aloittaneessa Welcome2EP-hankkeessa olivat ensin mukana Alavus, Kauhava, Kurikka ja Suupohjan koulutuskuntayhtymä Vuoksi.
Käynnissä on toinen, vuoden mittainen hankekausi, joka päättyy ensi elokuussa. Siihen osallistuvat kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnan lukuun ottamatta Seinäjokea. Hanketta koordinoi Kurikka.
Projektipäällikkönä hankkeessa toimii alajärveläislähtöinen, mutta Lapualla asuva Tuomas Männistö.
– Tarkkaa lukua Etelä-Pohjanmaalle saapuneiden ukrainalaisten määrästä ei pysty sanomaan. Olisikin hyvä, että saapumisista kerrottaisiin Galina Sillanpäälle ja hänen kollegoilleen muualla maakunnassa.
Uusi tilapäinen suojelu
Suomeen saapuneiden ukrainalaisten tilannetta helpottaa viime viikolla käyttöön otettu tilapäinen suojelu. Se myönnetään ukrainalaiselle, joka Venäjän hyökkäyksen takia ei voi palata kotimaahansa.
Tilapäisen suojelun direktiivi hyväksyttiin Euroopan unionissa vuonna 2001, mutta otettiin nyt vasta käyttöön. Uudistuksen ansiosta EU-valtioiden turvapaikkajärjestelmät eivät niin helposti tukkeudu.
Hakemus jätetään poliisille tai rajaviranomaiselle. Sitten Maahanmuuttovirasto myöntää tilapäisen suojelun oleskeluluvan.
Prosessi on huomattavasti nopeampi kuin normaalissa turvapaikkamenettelyssä. Tilapäistä suojelua myönnetään rajatulle kohderyhmälle, eikä siihen sovelleta yksilöllistä harkintaa suojelun tarpeesta kuten turvapaikanhakijan kohdalla.
Samoin kuin turvapaikanhakija, tilapäistä suojelua saava voi asua vastaanottokeskuksessa tai järjestää majoituksensa itse, jolloin sitä kutsutaan yksityismajoitukseksi. Hänellä on oikeus tarvittaessa erilaisiin vastaanottopalveluihin, kuten terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin ja vastaanottorahaan. Tilapäiseen suojeluun liittyy oikeus työskennellä, kun lupa on myönnetty.
