Onnettomuusmäärä on pysynyt edellisvuoden tasolla, jolloin niitä ilmoitettiin 26. Osapuolina näissä oli hirviä 8 (vuonna 2018 hirviä 11) kpl, metsäpeuroja 2 (3) kpl, valkohäntäpeuroja 1 (0) ja metsäkauriita 14 (12) kpl.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen teillä sattui vuonna 2019 kaikkiaan 13 433 riistaonnettomuutta. Kasvua edeltävästä vuodesta oli noin tuhat kappaletta. Hirvionnettomuuksien määrä on pysynyt viime vuodet noin kahdessatuhannessa, mutta valkohäntäpeurakolareita tilastoitiin viime vuonna jo 6 507 ja metsäkauriskolareita 4 792.
Peura- ja kauriskolarit painottuvat Suomen länsi- ja eteläosiin, joissa kanta on tiheimmillään.
- Korvaamamme hirvieläinvahingot ovat yhä useammin kauris- ja peuravahinkoja. Pitkään jatkunut kannan kasvu on näkynyt lisääntyneinä vaaratilanteina liikenteessä, sanoo maatilaneuvoja Jarmo Ojajärvi LähiTapiola Etelä-Pohjanmaalta.
Luonnonvarakeskus arvioi viime metsästyskauden päätteeksi, että valkohäntäpeurakannan kasvu olisi nyt pysähtynyt. Etelä-Pohjamaalla hirvieläinonnettomuuksissa on Tilastokeskuksen mukaan useimmin osapuolena metsäkauris.
Metsäkauris on Suomen pienin hirvieläin, joten törmäyksissä loukkaantui usein vain eläin itse. Toki ajoneuvoihin tulee törmäyksessä kolhuja, vaikka eläin olisi pienikin.
‑ Toivottavasti myös kauriskannan kasvu saadaan pysähtymään ja sitä kautta vaikutusta liikenneturvallisuuteen, eikä eläimiä jää enää niin paljon auton alle, Ojajärvi toteaa.
- Kuolemaan johtaneiden hirvionnettomuuksien määrä on onneksi laskenut 2000-luvun alkuvuosista, mutta edelleen hirvikolareissa loukkaantuu Suomessa yli sata ihmistä vuosittain. Myös eläimet kärsivät törmäyksissä, joten onnettomuusmäärää on tärkeää saada alas.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen hirvikanta on pienentynyt 2000-luvun alun noin 149 000 hirvestä viime metsästyskauden jälkeiseen noin 87 000 hirveen. Samaan aikaan esimerkiksi valkohäntäpeurakanta on yli kaksinkertaistunut. Eläinten määrän ja onnettomuusmäärien välillä on yhteys. Metsästyksen lisäksi kantojen kokoa rajoittavat liikennevahingot, suurpedot ja myös sairaudet.
Syksy on hirvieläinonnettomuuksien suhteen vuoden vaarallisinta aikaa. Tilastokeskuksen mukaan eniten riistakolareita sattui viime vuonna loka- ja marraskuussa.
Onnettomuuksien painottumista syksylle selittää moni tekijä. Alkava metsästyskausi ja samalla eläinten kiima-aika saavat niitä liikkeelle. Monet hirvieläimet myös siirtyvät syksyllä talvilaitumille. Samaan aikaan liikenteessä ajo-olosuhteet heikkenevät syyssäiden ja lisääntyvän pimeyden takia.
- Liikenteessä kannattaa olla tarkkaavaisena etenkin aamu- ja iltahämärissä, sillä hirvieläimet liikkuvat mielellään auringonnousun ja -laskun aikaisina tunteina. Hirvi- ja peura-/kaurisvaaran alueella kannattaa myös aina vähentää vauhtia, sillä eläin voi hypätä tielle yllättäen. Etenkin pimeällä hirvieläimiä voi olla hyvin vaikea havaita tienpientareella. Lauantaina 10.10.2020 alkaa hirvenmetsästyskausi, jolloin pelästyksissään hirvet liikkuvat myös muilla kuin vakioreiteillään, ja tämä saattaa aiheuttaa yllättäviä vaaratilanteita, muistuttaa Ojajärvi.
- Jos huomaa hirven tai muun eläimen tiellä, kannattaa välittömästi vähentää vauhtia. Jos eläintä joutuu väistämään, pyri tekemään se takakautta. Muita autoilijoita voi tarvittaessa varoittaa hätävilkuilla tai vilkuttamalla ajovaloja.