Kun kuulin jättiputken polttavan ihon rakkuloille solunesteellään auringonpaisteessa, olin demonstroinut asian jo useampaan kertaan omissa nahoissani.
Nimensä mukaisesti jättiputki on jättiläismäinen putkilokasvi.
Komein poiskaivamani jättiputki aiheutti paljon somepöhinää, mutta vähän toimintaa maantieojassa Lehtimäellä joku vuosi sitten.
Laskin kolmimetristä kasvia pussittaessani, että siinä oli valmistumassa noin 60 000 siementä. Siemen pysyy havaintoni mukaan itävänä ainakin 11 vuotta.
Jättiputki on kuitenkin vielä hävitettävissä näiltä seuduilta, joten hävitetään se. Kasvi juurineen jätesäkkiin, säkki kiinni ja saalis jäteasemalle.
Hyvin suojautuneena ja rauhallisesti toimien työ on turvallista.
Jos solunestettä menee iholle, sen voi pestä vedellä pois tai suojata iho auringolta 48 tuntia.
Kokeneena jättiputken kaivajana voin antaa muutaman vinkin: Solunesteestä märällä hanskalla ei kannata läpsäyttää paarmaa poskelta muualla kuin vesistön tai vesikanisterin äärellä. Myös rapaojaan kastetulla rahkasammalella voi puhdistaa ihon.
Jos lähtee putkijahtiin myöhäisillan viileydessä hupparin nyörit soikioksi silmien ympärille kiristettynä, kumihanskat käsissä, lapio toisessa kourassa ja jätesäkki toisessa, heijastinliivi asukokonaisuuteen liitettynä hälventää tehokkaasti kanssaihmisten epäilyksiä tarkoitusperistäsi.
Ja ennen kaikkea, kaiva vain omalta maalta tai kysy lupa.
Jos katkaiset jättiputken rungon, asenna tihkuvan kannon ympärille suunnistajan kestävä verkkoaita.
Jos palaat viikon päästä kaivamaan muovikassin kokoisena näkemääsi jättiputkea, varaa mukaan markkinoitten suurin jätesäkki.
Jos lastaa kesähelteellä Hiacen kontin täyteen jättiputkia avonaisissa säkeissä, jäteasemalle pitää ajaa pää ulkona ikkunasta.