Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue varautuu siirtorakennusten hankkimiseen.
Hyvinvointialue on pyytänyt tarjouksia kahdesta erilaisesta kokonaisuudesta. Vuokrahankinta sisältäisi kuusi eri mallitilakokonaisuutta eli 27- ja 36-paikkaiset vuodeosastot, 30- ja 60-paikkaiset asumispalveluyksiköt sekä kaksi erimallista toimintakeskusta.
Vuokra-aika tarjouspyynnössä on 120 kuukautta eli kymmenen vuotta, ja hankinta sisältäisi myös purkamisen ja poiskuljetuksen.
Ostohankinta taas sisältäisi neljä eri mallitilakokonaisuutta eli 30- ja 60-paikkaiset asumispalveluyksiköt sekä kaksi erimallista toimintakeskusta.
Hintavertailussa voittaneen, vuokrahankintaa tarjoavan yrityksen tarjouksen summa on reilu 29,6 miljoonaa euroa. Ostohankintakisassa voittaneen yrityksen tarjouksen summa puolestaan on vähän päälle 20 miljoonaa eroa. Tarjoukset ovat voimassa määräajan
Tiukka äänestys hankinta-asiasta
Aluehallituksen puheenjohtaja Lasse Hautala (kesk.) tarkentaa, että aluehallitus ei nyt tehnyt siirtorakennuksista hankintapäätöstä, vaan aluehallitus hyväksyi puitejärjestelyn.
– Mikäli siirtorakennuksia hankitaan, sitten katsotaan tarve, kokoluokka, sisällöt ja muut asiat. On mahdollista, että puitesopimus keventää hankintamenettelyä, mutta markkinavuoropuhelun kautta hyvinvointialue voi lähestyä myös muita kuin tarjouksen nyt tehneitä tahoja. Puitejärjestely ei siis sellaisenaan sido hyvinvointialuetta.
Aluehallitus hyväksyi puitejärjestelyn äänin 7 – 6. Häviölle jäi Sami Keskisen (kok.) esitys, ja hän esitti siirtorakennusten hankinta-asian keskeyttämistä. Keskistä kannattivat Olavi Kandolin (kesk.) ja Kai Pöntinen (kok.).
Etelä-Pohjanmaan väestön määrä ja rakenne ovat muutoksessa, ja kiinteistötarpeet voivat muuttua nopeammin kuin mikä on rakennusten tekninen käyttöikä.
Aluehallituksen esityslistalla on perusteltu, että tämän vuoksi hyvinvointialueella on tarpeen olla mahdollisuus hyödyntää siirtorakentamista, kun se on tarkoituksenmukaista muun muassa kustannukset ja käyttötarkoitus huomioon ottaen.
Esimerkiksi investointi maakunnan reuna-alueille voi olla toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista seuraavaksi 10 – 15 vuodeksi, mutta tämän jälkeen tarve voi vähentyä.
Lainanottovaltuusneuvottelut alkavat
Aluehallitus käsitteli omalta osaltaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman vuosille 2026 – 2029. Suunnitelma etenee vielä aluevaltuuston käsittelyyn. Investointisuunnitelman käsittelyn yhteydessä aluehallitus äänesti kahdesti.
Pöntinen esitti Seinäjoen keskussairaalan pääoven ajorampin purkamiselle varatun määrärahan siirtoa myöhempään ajankohtaan, mutta äänin 7 – 6 varaus pysyi nykyisellä investointisuunnitelmavuodella.
Ramppi on rakennettu 1970-luvulla ja se on jo nyt painorajoitettu, ja esteettömyyttäkin tulee parantaa. Jatkossa keskussairaalan sisäänkäynti olisi nykyiseen nähden kerrosta alempana.
Pöntinen esitti niin ikään, että keskussairaalan kampuksen osaston laajentaminen poistettaisiin investointisuunnitelmasta. Äänin 8 – 5 hanke säilyi suunnitelmassa esitetyssä muodossa.
Investointisuunnitelmaan liittyy hyvinvointialueen lainanottovaltuus vuodelle 2026. Aluehallituksen esityslistaa laadittaessa valtiovarainministeriöltä ei vielä ollut tullut tietoa neuvotteluiden aloittamisesta.
– Sittemmin tieto on saatu. Neuvottelut pitäisi saada päätökseen 19. joulukuuta mennessä. Uskon, että varmaankin lainanottovaltuutta saamme, sillä meillä on investointiohjelmassa ihan välttämättömiä laitehankintoja sekä kiinteistöhankkeita. Summaan on kuitenkin vaikea ottaa tässä vaiheessa kantaa, kertoo Hautala.