Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen yt-neuvottelut päättyivät maanantaina, mutta henkilöstön epävarmuus jatkuu.
Hyvinvointialueen jytyläisen pääluottamusedustajan Sari Pöytälaakson mukaan esimerkiksi osastonsihteerit ovat kaikkialla huolissaan ja heillä on suuri tiedon tarve.
– Pelko on kova.
Pöytälaakson mukaan epävarmuus työn jatkumisesta myös tulehduttaa työilmapiiriä.
Neuvottelutulosta Pöytälaakso pitää odotetunlaisena. Yhteistoimintamenettelyssä käsiteltiin työtehtävien vähentämistä, henkilöstön siirtoa toimipisteiden, palveluiden ja toimialueiden välillä sekä työtehtävien uudelleenjärjestelyä. Yhteensä esityksessä on säästötoimenpiteitä noin 12 miljoonan euron edestä. Henkilöstövähennyksiä esitetään tehtäväksi yhteensä 265 henkilötyövuotta.
– Olemme työntekijäpuolella huojentuneita, että vähennystarve pieneni merkittävästi neuvottelujen aikana. Samaan aikaan olemme huolissamme henkilöstövähennysten vaikutuksista työhyvinvointiin ja ennen kaikkea jaksamiseen, sillä vielä on aivan auki, keneen vähennykset konkreettisesti kohdistuvat, Pöytälaakso kommentoi.
Hän arvioi, että iso vähennystarve todennäköisesti vaikuttaa palvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen.
Jyty edustaa hyvinvointialueilla pääasiassa tuki- ja hallintotehtävissä työskenteleviä, kuten osastonsihteereitä ja välinehuoltajia, sekä pelastuspalveluiden henkilöstöä. Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima toteaa, että jo hyvinvointialueita perustettaessa jäsenet olivat erittäin huolissaan, koska eivät tienneet, mitä heidän työlleen tapahtuisi.
– Tiedon tarve on suuri, eivätkä lähiesihenkilöt tiedä välttämättä sen enempää kuin alaisensa.
Tekoäly muuttaa työtä
Esimerkiksi osastonsihteereillä työnkuva on myös tekoälyn myötä suuressa muutoksessa. Puheentunnistusteknologian käyttö vähentää tekstinkäsittelyn tarvetta.
Voima toteaa, että vaikka suuri osa tekstinkäsittelytyöstä katoaa, lähtökohtaisesti tekoäly auttaa esimerkiksi osastonsihteereitä työssään eikä poista tarvetta heille. Julkisuudessa hyvinvointialueiden työntekijöistä on usein eniten esillä hoitohenkilökunta.
– Mutta ei homma toimi ilman esimerkiksi välinehuoltajia ja sihteereitä. Terveydenhuollon työ on moniammatillista, hän sanoo.
Pöytälaakso kertoo, että puheentunnistusteknologia hoitaa hyvinvointialueella nykyään 85 prosenttia sanelujen purkamisesta ja ihminen enää 15 prosenttia. Hänen mukaansa joillakin hyvinvointialueilla puheentunnistus on kuitenkin huomattu toimimattomaksi ja aiemmin irtisanottua henkilöstöä on palkattu uudelleen.
Pöytälaakson mukaan muutos on vaikea erityisesti niille, joiden työ on jopa vuosikymmeniä ollut pelkästään sanelujen purkamista tekstiksi. Vaikka hyvinvointialueella on täyttämättömiä osastonsihteerin tehtäviä, on sellaiseen siirtyminen tekstinkäsittelijälle iso muutos.
– Minä olen tehnyt osastonsihteerin töitä ja tekstinkäsittelyä viimeksi kolme vuotta sitten. Jo nyt sanon, että enää en osaisi sitä työtä.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Terhi Haapala toteaa, että hyvinvointialueella on työnantajana työntarjoamisvelvollisuus ja kohtuullinen uudelleenkoulutusvelvollisuus, mikäli henkilön koulutus on tehtävään muuten soveltuva. Osalla työntekijöistä toimenkuva voi siis muuttua koulutuksen kautta.
Odotettavissa uusia kierroksia
Yt-menettelyn tulos etenee aluehallituksen käsiteltäväksi 2. joulukuuta pidettävään kokoukseen. Lopullisen päätöksen palvelurakenteeseen tehtävistä muutoksista ja talousarviosta tekee aluevaltuusto 15. joulukuuta. Yt-neuvottelut piti olla käytynä ennen talousarvion hyväksymistä, koska suunnitelluilla muutoksilla on henkilöstövaikutuksia.
Käytännössä neuvottelujen tuloksen toimeenpano menee Haapalan mukaan ainakin suurelta osin ensi vuoden puolelle. Henkilöstön epävarmuus oman työn jatkumisesta siis jatkuu, vaikka neuvottelutulos on selvillä.
Hyvinvointialueella ei näidenkään yt-neuvottelujen jälkeen voida huokaista helpotuksesta.
– Ihan varmasti tulee jatkoa, koska alijäämää on katettavana. Sitä pitää yrittää pienentää ja tehdä valtiovarainministeriölle uskottava sopeutussuunnitelma, Haapala sanoo.
Jos hyvinvointialue ei saa talouttaan kuntoon itse, uhkaa arviointimenettely. Se rajoittaisi hyvinvointialueen omaa päätösvaltaa. Arviointimenettelyyn ovat jo joutuneet Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueet.
Jytyn Jonna Voiman kokemus on, ettei arviointimenettelyyn jo joutuneilla hyvinvointialueilla työskenteleviltä ole ainakaan liittoon asti kantautunut erilaisia huolia kuin muilta.
– Kaikilla hyvinvointialueilla on yt-rumba meneillään ja se tilanne, etteivät rahat riitä. Valitettavasti aika monella alueella työntekijöiden usko tulevaisuuteen on heikko.
Huoli rahoituksesta on yhteinen
Ammattijärjestö ja hyvinvointialueet työnantajina ovat samoilla linjoilla siitä, että hyvinvointialueiden rahoitusmalli on ongelmallinen. Molemmat pitävät tärkeänä myös osaamisen kehittämistä ja vastustivat esimerkiksi aikuiskoulutustuen lakkauttamista.
– On ihan selvää, että osaamista pitää päivittää. Aikanaan suoritetuilla opinnoilla on vaikea pärjätä työuran loppuun asti, Voima sanoo.
Häntä harmittaa, että hyvinvointialueiden talousvaikeuksista on syytetty muun muassa palkankorotuksia.
– Harmonisointi ja rahoituksen tarve tiedettiin ennen hyvinvointialueiden perustamista. Ei se työntekijöiden vika ole, että samasta työstä pitää maksaa samaa palkkaa.
Voima uskoo, että hyvinvointialueiden rahoituslakia muutetaan.
– On vaikea sanoa, ovatko korjaukset riittäviä tai hyviä, mutta varmasti sinne jotakin on tulossa. Toivon mukaan se helpottaa hyvinvointialueiden tilannetta.