Olemme saaneet Lehtimäellä nauttia varsin omituisesta joulutunnelmasta joulukatumme söpöjen tähtivalojen loistaessa täydessä lehdessä pönöttävien lehmusten seassa.
Puutarhurina riemuitsin lämpimästä ja hallattomasta syyskuusta. Ensimmäisen pakkasyön jälkeen alkoi saman tien talvi. Eksoottiset puut ja pensaat eivät ehtineet kasvattaa lehtien irroitussolukkoja. Monet kotoiset koivummekin varistivat lehtiä vasta hangille.
Pysyvä lumi mäjähti valkoisen joulun toivojille hyvissä ajoin. Siitä pitää nyt ottaa kaikki irti, koska näissä sääarpajaisissa tätä täysosumaa alkaa tulla yhä harvemmin. Ilmastonmuutos on tullut eikä tulossa.
Ilmaston lämpeneminen tarkoittaa meillä sadannan lisääntymistä, tuulisempia säitä, ääri-ilmiöitä ja äkkikäänteitä. Ilmastokokous öljyntuottajamaassa saattaa naurattaa vitsinä, mutta se vesi sataa meidän niskaamme, meidän tavaramme lentelevät.
Tänä syksynä koeponnistettiin monessa paikassa salaojat ja veneitten kiinnitykset. Pitäisikö vajat ruveta ankkuroimaan maahan katon yli viritetyillä kettingeillä kuten näin Islannissa tehdyn? Onneksi sähköjä jo kaivetaankin maahan.
Minulla ei kuitenkaan ole ilmastoahdistusta. Kierrätän sekä omassa taloudessa että työkseni ja elän niukasti. Istutin puutarhaani tuulensuoja-aidan myös etelän puolelle ja uusin kellarin salaojan. Teen omalla kohdallani voitavani ja tyynin mielin sitten vain otan vastaan, mitä ikinä taivaalta tuleekaan.
Puutarhuri minussa katsoo innoissaan jo tulevaan kasvukauteen. Vaikka jalopuitamme nyt koristaakin jäätyneet ruskeat lehdet, niissä on kuitenkin silmut valmiina puhkeamaan uuteen vehreyteen taas keväällä.