Vimpelin Veto hakee Itä–Länsi-tapahtuman järjestelyoikeuksia vuodelle 2025. Seura ilmoitti asiasta mediatiedotteella perjantaina. Pesäpallon vuotuista arvo-ottelua ei ole pelattu Vimpelissä sitten vuoden 1990.
Saarikentän nykyinen katsomo valmistui myös tuolloin. Yleisömäärällisesti tapahtuma oli menestys. Tapahtumassa tehtiin Saarikentän yhä voimassa oleva yleisöennätys, joka on 5 572 katsojaa.
Seuran toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Kujala kaivelee muistiaan ja toteaa, että "ihan tosissaan" tapahtumaa ei ole Vimpeliin haettu vuoden 1990 jälkeen.
– Meillä on ollut jotain virityksiä vain asian tiimoilta. Nyt uutta puhtia asiaan on tuonut Pesisfestivaali ja ajattelemme, että Itä–Lännestä voitaisiin saada tuon viikon huipentuma, Kujala sanoo.
Pesäpallo on pysynyt Vimpelissä lajina, joka vetää väkeä. Kujala huomauttaa, että esimerkiksi viime kesänä Pesäpallofestivaalien tapahtumaviikko keräsi 15 000 kävijää.
Viime vuonna Sotkamossa miesten Itä–Länttä seurasi 3 724 katsojaa. Tampereella miesten arvo-ottelua seurasi 3 285 katsojaa, Porissa 2021 yleisömäärä oli vain hitusen yli 3 000. Tapahtumaan kuuluvat toki myös naisten sekä tyttöjen ja poikien Itä-Lännet. Yle uutisoi viime kesänä, että kaikki Itä-Lännet yhteensä keräsivät Sotkamoon noin 9 000 katsojaa.
Maisemakeinusta lähtien suunnitelmia
Vaikka Veto onkin tapahtuman hakija, kentän omistaa kunta. Tiedotteessa vihjataan, että "toteutuessaan Itä–Länsi mahdollistaa Saarikentälle rakennettavat uudet wc-tilat ja ravintolapalvelut nykyaikaisine myyntipisteineen."
Kunnan vapaa-aika sihteeri Ari Takala huomioi, että Itä–Länsi-valintaa tehtäessä on tunnuttu palkittavan niitä paikkakuntia, joissa on kehitetty kenttätoimintoja.
Takala kertaa, että Vimpelillä on selkeä suunnitelma asian varalle ja Aisapari on jo osaltaan myöntänyt investointirahoituksenkin. Viimeisen puumerkin tuolle rahalle antaa Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen laillisuustarkastus.
– Voisihan tuon aloittaa vaikka heti, omalla riskillä.
Tiivistäen pyrkimyksenä on keskittää kentän myyntipalvelut kunnantalon ja wc-palvelut kirkon puoleiselle laidalle. Makkaramyynti saisi oman hirsisen rakennuksen. Alkuperäiset vessatilat uudistettaisiin ja niitä laajennettaisiin nykyisen kahvilan tiloihin, jolloin tilaa jäisi huomioida myös esteettömyysvaatimukset.
Kahvilatilaan siirrettäisiin fanituotemyynti ja osa tilasta jäisi kahvittelulle.
Suunnitelmat yltävät myös joen toiselle puolen. Sinne tulisi maisemakeinu vilkastuttamaan luontaista somemarkkinointia. Riippuen kuvaussuunnasta, takana siintäisi joko pyöreä kirkko tai Saarikenttä. Keinu riippuisi pesäpallomailankaltaisten kapuloiden varassa. Se on Takalan mukaan jo valittu.
Itä–Länsi-paikkakunnalle on asetettu ehdoksi 4 500 katsomopaikkaa. Se ei Saarikentällä toteudu. Takalan mukaan 3 500 on ehdoton maksimi, mitä pystytään paikkoja myymään.
– Lisäkatsomoja en haluaisi lupailla. Niihin ei mahdu kuitenkaan kuin muutamia satoja katsomoja. Ne paikat myytäisiin, mitkä myytävissä on. Ei ne Nokia Areenalle ota väkeä jäälle seisomaan.
Valintakriteereissä todetaan, että majoituskapasiteetin tulisi olla 200 huonetta 20 kilometrin etäisyydellä tapahtumapaikasta. Hakemukseensa Vimpeli on listannut Vetelin, Kaustisen, Kuortaneen ja Alajärven.
– Etäisyys on pidempi, mutta kyllä sitä kaupungissakin menee aikaa kulkea, vaikka matka olisikin paperilla lyhyempi.
Hakuaika päättyy tällä viikolla, hakijoiden määrä jää mysteeriksi
Itä-Länsi-tapahtuman hakijat ovat selvillä maanantaiaamuna. Pesäpalloliiton markkinointi- ja tapahtumakoordinaattori Aleksi Järviaho ei paljasta, ketä muita seuroja on hakijoiden joukossa. Hakemuksia on kuitenkin tullut Vimpelin lisäksi.
– Aika hyvin tapahtumaa haetaan. Lukuja en suoraan voi paljastaa, mutta pääasiassa superpesisseurat ovat tapahtumaa takavuosina hakeneet, hän muotoilee.
Helposti hakijaksi voi todeta ainakin Kouvolan, sillä asia on ollut julkisuudessakin esillä. Järviaho sanoo, että Pesäpalloliitto ja Superpesis Oy tekevät valinnan jo toukokuun aikana.
– Haastattelemme hakijoita ja arvioimme sitten, kenellä on paras kokonaisuus.
Tietenkään Järviaho ei ota kantaa Vimpelin mahdollisuuksiin. Yleensä, kun Itä–Lännestä on Vimpelin kohdalla edes puhuttu, asiaksi nousee majoituskapasiteetti.
– Ei se mahdotonta tietenkään ole, että Vimpeli saisi tapahtuman. Se, että Superpesistä pelataan erikokoisilla paikkakunnilla, on yksi lajimme rikkauksista, hän jatkaa.
Järviahon mukaan valintaa tehtäessä painaa pesäpallonosteen lisääminen ja tapahtuman kokonaisvaikuttavuus sekä alueella että valtakunnallisesti. Arvo-ottelun on saanut viime vuonna esimerkiksi uudistunut Sotkamon pesäpallostadion, Tampere sai uuden kenttänsä hiljattain ja Itä–Lännen 2022.
Kenttä ei ole kuitenkaan Järviahon mukaan se ainoa ja tärkein valintakriteeri.
– Kenttä on vain asian yksi puoli. Olosuhteet ovat yksi asiaan vaikuttava tekijä. Lopulta paras kokonaisuus ratkaisee.
Tyystin pesäpallon arvo-ottelut eivät ole Järviseutua karttaneet. Ykköspesiksen Itä–Länsi-ottelu pelataan tänä vuonna Lappajärvellä.