Onko Sinulla tiedossasi merkittävä puu tai siirtolohkare Alajärven, Lehtimäen, Vimpelin tai Soinin alueelta?
Luontoharrastajat kartoittavat Järviseudun poikkeuksellisen suuria puita ja puita, joilla on mielenkiintoinen historia.
Myös suuret siirtolohkareet kiinnostavat.
Jouko Lehtelä ja Olli Neulaniemi ovat jo vuosien ajan retkillään kirjanneet ylös Järviseudun merkittäviä aarniopuita: mahtipetäjiä, jättikuusia ja jättihaapoja.
Havaintoja on kirjattu paljon myös alueemme itäosista, “Suomenselän vieriltä” ja samalla on saatu talteen myös perimätietoa joidenkin puiden tiimoilta.
– Kiitämme jo tässä vaiheessa “puskaradion” kautta tulleista tiedoista.
Talvella kaveruksilla virisi ajatus, että tulevana keväänä ja kesänä tarkastetaan paikan päällä kohteiden tämänhetkinen tila. Kuvataan puut, otetaan strategiset mitat ja tuotetaan mahdollisesti jokin tuotos, missä kohteet olisivat yksissä kansissa, jota myös muut luonnossa liikkujat, koulut ja mahtipuiden ystävät yleensäkin voisivat hyödyntää.
Samalla päätettiin, että tiedustellaan myös julkisesti vinkkejä uusista kohteista.
– Mikä tuotoksemme tulee olemaan, sen näyttää aika ja se, että minkälaisten puiden ja tarinoiden äärelle lukijoiden avustuksella vielä päädymme. Kohteiden dokumentointi on tietysti mielekästä pelkästään jo siitäkin näkökulmasta, että taltioinnilla mahdollistetaan paikkojen ja perimätietojen säilymistä. Paljon on toki jo taltioitukin, mutta olemme huomanneet, että paljon on taltioimatta. Taltioinnissa viehättää myös kohteiden erilaisuus. Osa kohteista voi sijaita syvällä metsässä kun toinen taas voi olla rakennetussa ympäristössä, Olli Neulaniemi toteaa.
Jouko Lehtelä korostaa, että ilmoitettavien puiden ei tarvitse olla elossa tai edes enää pystyssä.
– Aarniopetäjä saattaa ilahduttaa luonnossa kulkijaa vielä satakin vuotta kuolemansa jälkeen. Ensin aarniohonkana, sittemmin tikkojen rei’ittämänä kelona ja lopuksi vielä lahoavana maapuuna. Hyvä tietysti jos olisi edes jokin kanto tai pökkelö joka vielä löytyisi, jotta aikansa mahtipuun paikka vielä löytyisi. Emme myöskään hyljeksi mitään puulajia. Männyt, kuuset, haavat, koivut, pylväskatajat ja pihlajatkin, kaikki huomioidaan, Lehtelä naurahtaa.
Historialliset tarinapuut kiinnostavat erityisesti
Järviseudun alueella on monia puita, joihin liittyy paljon historiaa.
Alajärven Pekkolanniemen Käkkärämänty oli aikanaan laajalti tunnettu sen viitoittaessa kirkolla käyville järven yli menevää talvitietä. Tuoreemmassa muistissa käkkärämänty on ollut usein nuorten kokoontumispaikkana.
Monilla kylillä on edelleen omia jättipetäjiään tai jättikuusiaan, puisia maamerkkejä, täynnä omaa paikallishistoriaa.
Jotta kaikki merkittävät puut ja niiden tarinat tulisivat kartoitetuksi ja yloskirjatuiksi, tekijät toivovatkin nyt lukijakunnalta yhteydenottoja.
– Meille voi soittaa tai laittaa sähköpostia, molemmat tavat sopivat varsin hyvin, Lehtelä ja Neulaniemi toteavat.
He korostavat myös sitä, että jos jollain on omilla maillaan merkittävä puu, tai muu vastaava luontokohde, jota ei halua yleiseen tietoon, niin maanomistajan toivetta luonnollisesti kunnioitetaan.
– Kyseistä paikkaa ei näin ollen ilmoiteta tarkasti, tai havainto voidaan ”karkeistaa”. Myöskään kohteita, jotka sijaitsevat siten, että niillä käyminen voi häiritä esimerkiksi pihapiirin kotirauhaa, ei luonnollisesti ilmoiteta yleisesti.
Myös siirtolohkareet kiinnostavat
Jääkauden loppuvaiheessa sulava mannerjäätikkö sirotteli tännekin monille paikoille runsaasti siirtolohkareita.
Vimpelin Vesterbackan Leppäläntien kirkkokivi ja Soinin Motti-Miljan hiihtoladun varren Kivikirkko ovat laajalti tunnettuja siirtolohkareita alueeltamme.
– Onko sinulla tiedossa itäiseltä Järviseudulta muita tällaisia merkittäviä siirtolohkareita? Onko muistissasi tarinoita näiltä siirtolohkareilta? Pienikin perimätiedon pala on arvokasta.
Lehtelä ja Neulaniemi rohkaisevat ihmisiä ottamaan yhteyttä ja kiittävät jo etukäteen mahdollisista yhteydenotoista.
Jouko Lehtelä 050-5500172, jouko.lehtela@alajarvi.fi, Olli Neulaniemi 040-7693064, olli.neulaniemi@vimpeli.fi.
