Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen säästösuunnitelmat on otettu Järviseudulla vastaan tyrmistyksellä.
Tiistaina 19.9.2023 esiteltyyn uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelmaan (utv), sisältyy muun muassa virka-ajan ulkopuolisen kiirevastaanoton lopettaminen Alajärvellä.
Vimpelin, Lehtimäen, Soinin ja Lappajärven terveysasema lakkaisivat toimimasta nykyisen kaltaisina ja niillä saisi jatkossa niin sanottuja jalkautuvia palveluja.
Palvelut tuotettaisiin digitaalisen sote-keskuksen palveluina tai esimerkiksi monipalvelutiloissa ajanvarauksella.
Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivunen totesi medialle toimittamassaan kannanotossa, että talouden tasapainottamisen kuuluisi alkaa hallinnosta ja edetä muun muassa palveluiden ostoihin ja tukipalveluihin.
– Vasta viimeisenä kuuluisi olla perusterveydenpalvelut. Aikaisempien selvitysten mukaan niiden säästöpotentiaali on pieni ja niistä saatava säästö siirtyy helposti kustannukseksi johonkin muuhun kohtaan.
Järviseudun haastattelemat aluevaltuutetut muistuttavat kuin yhdestä suusta, että kyseessä on virkamiesten valmistelema esitys, eikä päätöksiä ole tehty.
Niiden aika on aikaisintaan 2.10., jolloin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto käsittelee esitystä.
Aluehallitus saa kuuman perunan pöydälleen 26. syyskuuta.
"Suorastaan järjetöntä"
Alajärveläinen aluevaltuutettu Raimo Vistbacka (kok.) pitää "päivänselvänä", että virkamiesten laatima esitys ei mene läpi tulevassa aluevaltuustossa.
Suorastaan järjetön on hänen mielestään ajatus, että Alajärveltä lähdettäisiin jatkossa kiirevastaanotolle Kauhavalle.
– Kaikki lähtisivät suoraan Seinäjoelle.
Vistbackan mukaan kiirevastaanottopaikkojen karsiminen ei olisi kokonaistaloudellisesti järkevää.
– Verorahoja käytetään ambulanssin ja taksin maksuihin, kun lähdetään Seinäjoelle.
Hän uskoo Alajärven kiirevastaanoton jatkumiselle löytyvän puolustajia myös Alajärven ulkopuolelta.
– Eiköhän asialle saada tukea muiltakin reuna-alueiden valtuutetuilta.
"Kiirevastaanottoon ei voi kajota"
Hyvinvointialueen säästösuunnitelmissa oli monia jo etukäteen tuttuja asioita Antti Joensuulle (kesk.).
"Uusiksi viritelmiksi" aluevaltuutettu luonnehtii Alajärven kiirevastaanoton lopettamista.
– Sitä ei ole papereissa ennen näkynyt.
Joensuun mukaan kiirevastaanottoon ei voida missään nimessä kajota.
– Meillä on nyt toimivat ja tärkeät palvelut lähellä. Niitä ilman emme pärjää.
Alajärven kaupunginvaltuustoa johtava Joensuu ei usko, että vastaanottoihin suunnitellut supistukset menevät läpi tulevissa käsittelyissä.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella sopeutustavoite on 50 miljoonaa euroa. Mistä säästöjä saadaan raavittua kasaan?
– Haastava kysymys. 1+7-mallin mukaisista lähipalveluista meillä ei ole varaa luopua. Asiat pitää käydä ajan kanssa läpi. On hyvinkin arvoitus, miten ne tästä etenevät.
"Rahaa menee maanteille"
Soinilainen aluevaltuuston jäsen Juha-Pekka Keisala (kesk.) korostaa lähipalveluiden merkitystä maakunnan reuna-alueilla.
– Ne on saatava pelaamaan, muuten raha menee maanteille.
Joitain palveluita voi ja pitää keskittää, sen Keisala myöntää.
Lääkäri, laboratorio ja hammaslääkäri tarvitaan hänen mukaansa joka paikkakunnalla.
– Palveluja pitää osin hajauttaa ja ottaa myös yksityistä puolta käyttöön.
Hyvinvointialueen kipeästi tarvitsemia säästöjä Keisala etsisi muun muassa toimitiloista. Myös erikoissairaanhoito ja hallinto pitäisi hänen mukaansa ottaa tarkempaan tarkasteluun.
– Tekeviä käsiä ei missään nimessä saa ottaa pois.
Hyvinvointialue aikoo käynnistää koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut.
Niillä pyritään työnkuvien muutoksiin ja esimerkiksi esihenkilöiden määrää aiotaan vähentää.
Keisala sanoo keskustelleensa asiasta muiden keskustavaltuutettujen kanssa ja viesti on ollut, että vauhtia halutaan hidastaa.
– Tuntuu, että ihmiset unohdetaan tässä nyt täysin. Ja meidän valtuutettujen pitäisi kuitenkin pitää ihmisistä huolta.
"Ketään ei pidä riepotella"
Reipas 200 sivua asiaa uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelmasta on luettavana myös vimpeliläisellä Sirpa Salomäellä.
Hän aikoo kahlata materiaalin, jota on vielä tulossa lisääkin, läpi perusteellisesti ennen 2.10. pidettävää aluevaltuuston kokousta.
– Huutomerkkiä ja kynää aion kyllä käyttää, toteaa keskustan aluevaltuutettuna toimiva Salomäki.
Hän muistuttaa, että aluevaltuuston on mietittävä koko maakuntaa.
– Reuna-alueet ovat olennainen osa hyvinvointialuetta.
Lakkautettavaksi esitetyillä terveysasemilla, kuten Vimpelissä, tulee Salomäen mukaan säilyttää ainakin diabetes-hoito, laboratorio ja hoitotarvikejakelu.
Ikäihmisten palveluissa on tarkoitus lisätä kotona asumista sekä kevyitä asumismuotoja. Ympärivuorokautisia asumispalvelupaikkoja olisi vuoden 2025 loppuun mennessä enää kuudelle prosentille 75 vuotta täyttäneistä eteläpohjalaisista, kun luku on nyt 8,1.
Kehitysvammaisten asumispalveluissa taas on tarkoitus, että ympärivuorokautisen palveluasumisen prosenttiosuus kaikista asumispalveluista vähenee.
Salomäki pitää mahdollisia asumisyksiköiden lakkauttamisia henkilökohtaisina tragedioina.
Hänen mukaansa lähtökohtana pitää olla, että ketään ei riepotella paikasta toiseen.
– Jos jollakulla on ollut pysyvä koti pitkään, se pitää turvata hänelle.
"Joudutaan tekemään hätäratkaisuja"
Lappajärveläinen aluevaltuutettu Ville Ala-aho (kesk.) pitää palvelujen keskittämistahtia turhan rivakkana.
– Nyt joudutaan tekemään hätäratkaisuja ja sammuttelemaan valoja.
Hänen mukaansa syy alueilla tehtäviin paniikkiratkaisuihin piilee valtion rahahanoissa.
– Hyvinvointialueiden rahoitus olisi pitänyt turvata ja valmistella asiat ajan kanssa. Nyt on kiire, koska nykyhallituksen rahoitusvaje on valtava.
Lappajärveltä ollaan sulkemassa terveyskeskusta, joka toimii Attendon omistamissa tiloissa.
Järviseutua aluevaltuustossa edustavat haastateltujen lisäksi alajärveläiset Sari Palmu (kesk.) ja Jenni Kuisti (vihr.).
