Kuluttajat kahmivat kassiinsa kotimaista ja ajattelevat ostavansa samalla niin työpaikkoja, omavaraisuutta, turvallisia tuotteita kuin tuotantoketjun avoimuutta ja ilmastotekoja.
Näin kysely tehtiin
Mitä ostan omasta maasta -kyselyyn vastasi netissä 460 henkilöä 122 paikkakunnalta eri puolilta Suomea. Linkki kyselyyn julkaistiin Omasta maasta -teemaliitteen julkaisevissa lehdissä (89 kpl) ja Suomen Paikallismediat Oy:n nettisivuilla.
Naiset vastasivat ahkerimmin, vain neljännes vastanneista oli miehiä. Lähes puolet vastaajista oli 40–59-vuotiaita, mutta vastaajissa oli niin 18-vuotiaita kuin yli 80-vuotiaitakin.
Muun muassa tätä kysyttiin: mikä on kuluttajille tärkeää tuotteita ostettaessa, mistä saa tietoa tuotteista, miten maa- ja metsätaloustuottajien ja yritysten kannattaisi kertoa tuotteistaan, mitä kotimaista vastaajat ostavat ja saisiko joku asia heidät ostamaan sitä jopa enemmän.
Jäävät pennit ja jenit kotialueelle
Kun suomalaiset ostavat kotimaisia tai lähellä tuotettuja tuotteita, he kokevat saavansa samalla rahalla paljon muuta.
– Varsinkin kaikkien päivittäistavaroiden ostaminen kotimaisena ylläpitää tuotantoa ja työllisyyttä, viisikymppinen hyvinkääläismies vastaa tilattavien paikallislehtien yhteisessä kyselyssä.
– Jää pennit ja jenit kotialueelle, nelikymppinen mies Ylivieskasta puolestaan perustelee.
Parikymppinen jyväskyläläisnainen ostaa kotimaassa tuotettua, mutta katsoo myös, että yritykset ovat kotimaisia, jotta verotkin jäävät Suomeen.
– Mieluummin raha suomalaisille tuottajille kuin ulkomaisille miljoonajäteille, parikymppinen nainen Kaustisilta huomauttaa.
– Haluan vaikuttaa omalla eurollani, kuusikymppinen rääkkyläläisnainen summaa.
Halu tukea paikallisia tuotteita
Kun kyselyssä pyydettiin kertomaan, miksi ostat lähellä tuotettuja tuotteita, joka kolmas vastaaja mainitsi suoraan haluavansa nimenomaan tukea paikallisia tuottajia ja yrityksiä sekä paikkakunnan työllisyyttä.
– Vain siten voidaan turvata paikallisten palveluiden, osaamisen ja tuotteiden saatavuus myös jatkossa, kolmekymppinen nainen Kaustisilta painottaa.
– Miksi en ostaisi, se työllistää muita ja minua, nainen Pietarsaaresta huomauttaa.
Paikkakuntarakkauden lisäksi läheltä ostetaan tuotteita sen vuoksi, että tuottajat ja suomalaiset tuotantotavat tunnetaan.
– Tiedän, kenelle kerron, jos tuote on tai ei ole hyvää, huittislainen mies toteaa.
– Voin olla varma kuinka tuotanto on hoidettu eikä tuotteissa ole jäämiä lääkkeistä tai torjunta-aineista, kolmekymppinen mies Punkalaitumelta sanoo.
Samanikäinen nainen Kontiolahdelta vertaa, että kotimaisuus on suorastaan lupaus ruoan puhtaudesta ja se on myös ilmastoystävällisempää kuin kaukaa tuotu.
– Kaikki voitava on tehtävä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ilmastoystävällisyyden tärkeimmäksi ostokriteerikseen nimennyt yli 60-vuotias nainen Kuhmosta vaatii.
Eikä ole yksin. Kyselyyn vastanneet suosivat lähellä tuotettua ja kotimaista myös siksi, että lyhyet kuljetusmatkat merkitsevät samalla pientä hiilijalanjälkeä.
Ympäristön hyvinvoinnin lisäksi tärkeänä pidetään eläinten hyvinvointia.
– Täällä possuilla on saparot ja lihassa ei ole turhia antibiootteja, vastaajat luettelevat.
Tuotehuijaukset huolestuttavat
– Nykyään on paljon ulkomaisia tuotehuijauksia ja epäeettisiä tuottajia, alle 60-vuotias nainen Alajärveltä arvioi.
Kotimaista ruokaa ostetaankin kyllä esimerkiksi maun ja aromien takia, mutta myös siksi, että kuluttajat mieltävät ostavansa samalla vastuullisesti ja valvotusti tuotettuja tuotteita – ja ajattelevat samalla ostavansa myös turvallisia ja terveellisiä tuotteita.
– Jotkut tuotemerkit panostavat avoimeen toimitusketjuun, eivät kierrä veroja, vaalivat ympäristöä sekä hyvinvointia, parikymppinen nainen Jyväskylästä perustelee tiettyjen tuotemerkkien suosimista.
Kempeleläinen nainen muistuttaa, että tärkeää on myös se, että esimerkiksi tuottajan tai valmistajan työolot on Suomen lainsäädännöllä turvattu.
Lisää tietoa kaivataan
Kuluttajat saavat tietoa oman paikkakunnan tuotteista useimmiten oman paikkakunnan tilattavasta lehdestä (mainoksista ja uutisista 32 prosenttia), mutta myös esimerkiksi kaupan hyllymainoksista ja sosiaalisesta mediasta, internetistä ja kavereilta.
Paikallislehtien kyselyyn vastanneiden mielestä noin 40 prosenttia maa- ja metsätaloustuottajista osaa kertoa tuotteistaan ja osaamisestaan hyvin tai melko hyvin – yrityksistä jopa yli puolet.
Lisää tietoa kuitenkin kaivataan – kaikilla kun ei ole tuttavapiirissä entistä kunnaneläinlääkäriä, jolta kysyä paikallisista tuotteista.
– Hän tuntee kaikki alueen tuottajat, jyväskyläläisnainen kertoo tietolähteestään.
Mistä saa mansikoita tai paikallista lihaa?
Tietoa kaivataan ihan jo siitä, mistä saa mansikoita tai paikallista lihaa, mutta kuluttajat haluavat kuulla myös valmistusprosesseista ja toimintatapojen taustoista. Ja mieluiten ”kansankielisesti”.
– Mitä eläimille syötetään ja mistä se tulee? Miksi esimerkiksi metsässä tehdään harvennuksia? Liian usein puhutaan omasta ammattinäkökulmasta eikä ymmärretä toisen tietopohjaa, kolmekymppinen nainen Keski-Suomesta neuvoo.
Tuottajille ja yrityksille suositeltiinkin esillä oloa niin avoimin ovin, messuilla kuin paikallislehdessä ja somessakin, sillä kuluttajat kaipaavat tuotteille tarinoita.
Erään vastaajan mielestä olisi hyvä laittaa sosiaaliseen mediaan kuvia ja juttuja nimenomaan tilojen arjesta – meidän kanatilalla munitaan joka päivä -tyyliin.
Kuluttajat suosittelevatkin säännöllistä ja toistuvaa mainontaa ja tiedottamista. Kuusikymppinen mies Virroilta arvelee, ettei sekään vielä riitä.
– Aina tilaisuuden tullen suut auki, hän ehdottaa.
Viisikymppinen loimaalaisnainen – tuottaja itsekin – odottaa aktiivisuutta tuottajilta.
– Nyt sitä ei ole.
Persoonat peliin, vastaajat kannustavat.
– Ostaisin vielä enemmän kotimaista, jos tuotteilla olisi ”kasvot”, kolmekymppinen mies Akaasta sanoo.
Ja jos pakkauksien tekstit olisivat niin isoilla kirjaimilla, että ne näkisi lukea, niin ainakin yksi nainen Pietarsaaren Purmosta ostaisi lisää kotimaisia tuotteita.
Lisämenekkiä kotimaisille tuotteille tulisi luonnollisesti myös, jos niiden hinta olisi huokeampi.
– Mutta niin, ettei säästynyttä rahaa revitä tuottajien selkänahasta, parikymppinen nainen Lapualta sanoo.
Alle 50-vuotias nainen Punkalaitumelta taas toteaa, että pyrkii jo ostamaan kaiken kotimaisena, mikäli niitä Suomessa valmistetaan.
– Tuorejuusto on ainut, jossa joudun tinkimään, koska kotimainen ei vaan toimi leivonnassa.
Laadukkaat tuotteen ansaitsevat laadukkaan markkinoinnin
Vastaajat toivoisivat, että joskus mainostettaisiin nimenomaan vain suomalaisia tuotteita. Kotimaisia tuotteita ja palveluja markkinoitaisiin erityisesti puhtaudella, laadulla ja niiden luomilla työpaikoilla.
Laadukkaat tuotteet ansaitsevat heidän mielestään joka tapauksessa laadukkaan markkinoinnin.
– Rehellisesti, ei muita mollata. Ylpeästi, turhia kumartelematta, vastaajat kehottavat ja käskevät heittämään turhan vaatimattomuuden nurkkaan.
Siitä ei voi syyttää ainakaan kyselyyn vastanneita: esimerkiksi ruoantuotannon kärkimaakunta on joidenkin vastaajien mukaan Satakunta, toisten Etelä-Pohjanmaa ja kolmansien Keski-Pohjanmaa.
Vastaajat kertovat toimivansa mielellään kotiseutujensa tuotteiden ja yritysten sanansaattajina
On hyvä huomata, että vastaajat kertovat toimivansa mielellään kotiseutujensa tuotteiden ja yritysten sanansaattajina – peräti kaksi kolmesta ilmoitti vinkanneensa kotiseutunsa tuotteista joko kulkiessaan jossakin muualla Suomessa tai peräti ulkomailla.
– Nurmeksesta saa muun muassa hyvää kalaa ja leipomo- ja marjatuotteita, viisikymppinen helsinkiläisnainen kertoo ja kuhmolainen alle 70-vuotias nainen kehuu paikallisia rönttösiä.
Somerolla taas on kuulemma hyviä juustoja, kasviksia, hunajaa ja leipää, ja Huittisista saa taatusti kotimaista lihaa oman paikkakunnan palvaamosta.
– Mäläskän potut ovat parhaita, nelikymppinen nainen Tyrnävältä hehkuttaa.
TEKSTI: Tilatut paikallislehdet / Kati Uusitalo
