Alajärveläinen Tanja Hassi on nyt ojentanut kätensä hyvään tarkoitukseen puolensataa kertaa. Rajapyykki tuli täyteen, kun hän kävi luovuttamassa verta helmikuun 26. päivä Punaisen Ristin veripalvelun järjestämässä luovutuksessa Alajärven seurakuntatalolla.
Hänelle verenluovutus on tapa auttaa muita – yksinkertainen, mutta elintärkeä teko.
– Ajattelen, että siitä on hyötyä monelle ihmiselle. Kun kerran oma veri kelpaa, eikä esteitä ole, niin miksi en auttaisi, Hassi pohtii.
Hassi aloitti verenluovutuksen jo yli 30 vuotta sitten. Hän ei tarkkaan muista, mikä sai hänet lähtemään ensimmäisen kerran, mutta vuosien mittaan siitä on tullut luonnollinen tapa auttaa.
– Aina kun vain on mahdollista, menen luovuttamaan. Tietysti sairastuminen, kuten flunssa, voi estää luovutuksen, mutta muuten pyrin käymään säännöllisesti, hän sanoo.
Vaikka Hassi myöntää olleensa ennen neulakammoinen ja pelänneensä rokotuksiakin, verenluovutus ei ole koskaan saanut häntä perääntymään.
– Ajattelen, että kukaan ei tähän ole kuollut, joten kyllä minä vaan menen, hän naurahtaa.
Videolla Seinäjoen veripalvelun toiminnoista vastaava Tiia Kujanpää kertoo, mitä toimenpiteitä luovutuksessa tehdään. Juttu jatkuu videon ja kuvan jälkeen.
Ystävä houkutteli mukaan
Anita Ketola, 64, on luovuttanut verta 17 kertaa. Hänen kiinnostuksensa verenluovutusta kohtaan heräsi, kun ystävä houkutteli mukaan.
– Tanja sai minut lähtemään kokeilemaan. Minulla oli myös korkea hemoglobiini, joten ajattelin, että miksipä ei, Ketola kertoo.
Ensimmäinen kerta jännitti hieman, mutta todellinen syy jatkaa löytyi myöhemmin läheisen sairastumisen myötä.
– Mieheni sairastaa keuhkosyöpää, ja olen nähnyt sairaalassa, miten paljon verta tarvitaan. Siitä tuli itselleni sellainen tunne, että tarvitaan, tarvitaan. Ja silloin sinä annat veresi, kun sitä kerran tarvitaan, Ketola vakuuttaa.
Verenluovutus kehittynyt vuosien varrella
Vuosikymmenten aikana verenluovutuksen käytännöt ovat muuttuneet. Hassi muistelee, kuinka ennen sai luovutuspaikalla jonottaa pitkään, mutta nykyään ajanvaraus ja digitaaliset ilmoittautumiset ovat nopeuttaneet prosessia huomattavasti.
– Korona-aikana tuli ajanvaraus, ja se on kyllä hyvä juttu. Nyt ei tarvitse täyttää lomakkeita paikan päällä, vaan kaiken voi hoitaa ennakkoon, hän toteaa.
Lomakkeissa kysytään muun muassa terveydentilasta, ulkomaanmatkoista ja mahdollisista perinnöllisistä sairauksista. Tämä varmistaa, että veri on turvallista vastaanottajille.
Sekä Hassi että Ketola aikovat jatkaa verenluovutusta niin pitkään kuin mahdollista. Nykyisten ohjeistusten mukaan verenluovuttajana voi jatkaa 70-vuotiaaksi asti, jos terveys sen sallii.
– Minä aion käydä niin kauan kuin kelpaan, Hassi sanoo päättäväisesti.
Verenluovutus on naisille konkreettinen tapa auttaa. Onnettomuusuutiset tuovat heille mieleen, että jokainen luovutuskerta voi pelastaa ihmishenkiä, ja kuten Ketola toteaa, verta todella tarvitaan jatkuvasti.
– Kun kerran voi antaa, miksi ei antaisi, hän pohtii.
Alajärvellä aktiivisia luovuttajia
Alajärven verenluovutustilaisuuden järjestää Seinäjoen veripalvelun liikkuva yksikkö.
– Maanantaisin ja tiistaisin toimimme Seinäjoen toimipisteellä, mutta keskiviikosta perjantaihin järjestämme luovutustilaisuuksia eri puolilla maakuntaa, päivän vastaavana toimiva sairaanhoitaja Katja Latvala kertoo.
Seurakuntasaliin on pystytetty kuusi haastattelupistettä. Jokainen luovuttaja käy ensin terveydentilakartoituksessa, jossa varmistetaan, ettei luovutukselle ole esteitä. Heiltä mitataan hemoglobiini, ja jos kaikki on kunnossa, siirrytään luovutuspaikalle.
– Yhdestä luovutuskerrasta saadaan 500 millilitraa verta. Meillä on täällä kahdeksan luovutuspetiä, joten kahdeksan ihmistä voi luovuttaa samanaikaisesti, Latvala selventää.
Latvalan mukaan alajärveläiset ovat aktiivisia auttajia. Tavallisesti päivän aikana vertaan käy luovuttamassa 80–100 ihmistä. Tälläkin kertaa odotetaan vähintään 80 kävijää.
Kuka voi luovuttaa verta?
Verenluovuttajaksi voi ryhtyä 18–70-vuotias perusterve henkilö. Monet aiemmin esteenä olleet lääkitykset, kuten verenpaine-, kolesteroli- ja astmalääkkeet, eivät enää automaattisesti estä luovutusta.
– Mielialalääkkeetkään eivät ole este, jos hoitotasapaino on hyvä, Latvala lisää.
Luovutukseen pääsyn edellytyksenä on myös riittävä hemoglobiinitaso, joka on naisilla 125–175 ja miehillä 135–195. Ensikertalaisen tulee olla alle 60-vuotias.
– Verenluovutusväli on miehillä vähintään 61 vuorokautta ja naisilla 91 vuorokautta. Monet luovuttavat useita kertoja vuodessa – Alajärvelläkin on paljon aktiivisia luovuttajia, jotka käyvät jokaisessa kolmessa vuosittaisessa tilaisuudessa, tietää Latvala.
Vaikka erityistä kriisitilannetta ei juuri nyt ole, veren tarve on jatkuvaa.
– Veri erotellaan kolmeen osaan, ja esimerkiksi verihiutaleet säilyvät vain viisi vuorokautta. Punasolujen säilyvyys on viisi viikkoa, mutta varastoissa niitä on yleensä vain noin viikon tarpeiksi, Latvala kertoo.
Tämän vuoksi uusia luovuttajia tarvitaan aina.
Uutena veripalvelutyöntekijänä aloittanut Karoliina Pulkkinen kokee työnsä merkitykselliseksi.
– Tässä on tärkeintä auttamisen halu. Verta tarvitaan jatkuvasti, ja on hienoa olla mukana varmistamassa, että sitä riittää kaikille, hän sanoo.
