Luonnonvarakeskus (Luke) tiedottaa vuosittain maaliskuussa ajankohtaista tietoa susikannan kehittymisestä. Susien liikehdintää ja määrää voi kuitenkin seurata ympäri vuoden Luken karttapalvelusta. Palveluun on kerätty susihavaintoja.
Havaintojen tekeminen vaikeutuu kesäisin, sillä susien liikkeistä ei jää selkeitä merkkejä maastoon. Lumien laskeutuessa saadaan tarkempaa tietoa liikehdinnästä ja laumojen sijainneista.
Kesällä suurin osa havainnoista saadaan riistakameroiden kautta.
– Susihavainnosta kannattaa ilmoittaa paikalliselle petoyhdyshenkilölle, joka käy tarkistamassa havainnon, Suomen riistakeskuksen Pohjanmaan riistapäällikkö Mikael Luoma kertoo.
Havainnot kootaan Luken julkiseen karttapalveluun. Karttapalvelussa voi suodattaa havainnot esimerkiksi viimeisimmän viikon tai kahden viimeisimmän kuukauden ajalta.
Havainnot on luokiteltu näkö- ja jälkihavaintoihin sekä muihin havaintoihin. Palvelu näyttää myös viimeisimmän havainnon ajankohdan ja erittelee vahvistetut havainnot vahvistamattomista.
Karttapalvelussa on koottuna muun muassa seurantaa maa- ja metsätaloudesta sekä riista- ja metsästyskannoista.
Varmistamista ja varautumista
Riistakeskukselle tulee säännöllisesti yhteydenottoja susiin liittyen.
Luoma kertoo, että yleisimmät yhteydenotot koskevat tiedusteluja susien määrästä tietyillä alueilla. Ajankohtaiset tiedot kiinnostavat erityisesti metsästäjiä ja metsänkäyttäjiä.
– Tiedustellaan, onko tietyllä alueella susia ja uskaltaako sinne lähteä koirien kanssa.
Myös tuotantoeläintilalliset ovat yhteyksissä Riistakeskukseen. Nämä yhteydenotot koskevat useimmiten apuja vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja vahingoista selviytymiseen.
Ennaltaehkäisyllä pyritään suojaamaan tilojen eläimiä ja takaamaan eläimille turvalliset olosuhteet.
Hankkeen myötä apua vahinkojen ehkäisyyn
Suomen riistakeskus on mukana SusiLIFE-hankkeessa, jonka yhtenä teemana on vahinkojen ennaltaehkäiseminen. Hankkeen kautta on tullut uusia mahdollisuuksia auttaa eläinten omistajia ja tilallisia vahinkojen ennaltaehkäisyssä.
– Esimerkiksi aluksi tilallinen ottaa yhteyttä meihin ja täältä lähdetään katsomaan tilannetta paikan päälle. Tämän jälkeen arvioimme yhdessä sitä, minkälaisia vahinkojen ennaltaehkäisymenetelmiä tilalla kannattaa käyttää ja kuinka niitä on hyvä sijoitella, Luoma kertoo.
Ennaltaehkäisyssä on testattu uudenlaisia laitteita ja suojausmenetelmiä. Myös tietämys ja materiaalit täydentyvät jatkuvasti susien käyttäytymisestä ja niiltä suojautumisesta.
Toimiviksi suojausmenetelmiksi on todettu oikein pystytetyt ja huolletut petoaidat sekä kotieläinten vieminen yöksi sisälle tai muuhun suojaan. Myös karkotelaitteiden käyttämisestä on ollut apua.
Välillä on tapauksia, joissa ei ennaltaehkäisystä huolimatta saada vältyttyä traagisilta vahingoilta.
– Vaikka tehdään parhaamme, vahinkoja voi silti päästä syntymään.
Susikannan hoitosuunnitelma on tällä hetkellä päivityksessä maa- ja metsätalousministeriössä. Uusi suunnitelma tulee sisältämään ajankohtaisemmat linjaukset ja tavoitteet susikannan hoitamiseen.
– Siinä tullaan todennäköisesti ottamaan kantaa myös siihen, minkä suuruinen susikannan tulisi olla, Luoma pohtii.