Tilaajille

Joskus on pai­nit­tu ja pelattu kri­ket­tiä­kin, nyt Ank­ku­reis­sa toimii enää neljä la­ji­jaos­toa - katso nos­tal­gi­set kuvat juh­li­van seuran tai­pa­leel­ta

Alajärvi
Tapio Rajala ja Tapio Kantokoski ovat pitkän linjan ankkurilaisia: Rajala seuran puheenjohtaja, Kantokoski Ankkuritpesiksen puheenjohtaja.
Tapio Rajala ja Tapio Kantokoski ovat pitkän linjan ankkurilaisia: Rajala seuran puheenjohtaja, Kantokoski Ankkuritpesiksen puheenjohtaja.
Kuva: Saila Collander

Alajärven Ankkurien juhlavuosi lähenee huipennustaan.

80-vuotisjuhlaa vietetään Alvariini Areenassa 23.11.2024.

Illan ohjelmassa on muun muassa kävelyn maailmanmestarin, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) pitämä juhlapuhe.

Juhlassa jaetaan ansiomerkkejä lähes 50 ansioituneelle Ankkuri-toimijalle.

Ankkurien puheenjohtaja Tapio Rajala toivottaa juhlaan tervetulleiksi seuran toiminnassa vuosien varrella mukana olleet, niin talkoolaiset kuin urheilijat.

– Seura tekee töitä urheilijoiden eteen. Olemme samaa perhettä valmentajista ohjaajiin ja kahvinkeittäjiin, kaikki yhtä tärkeitä, Rajala korostaa.

Jousiammunnasta painiin ja krikettiin

Vaikka 80 vuotta ei ole urheiluseuralle erityisen pitkä ikä, on vuosikymmeniin mahtunut monenlaista.

Vielä 1990-luvun alkupuolella seuran lajeina olivat pesäpallo, yleisurheilu, hiihto, lentopallo, jousiammunta, paini, suunnistus, jääkiekko ja kuntourheilu.

Kiinnostava yksityiskohta lajivalikoimassa oli vuosina 2008–2015 kriketti.

– Alajärven Ankkurit oli aikoinaan Suomen ainoa yleisseura, jossa kriketti oli omana lajijaostona, Rajala sanoo.

Nyt lajeina ovat junnupesis, lentopallo, hiihto ja yleisurheilu.

Rajalan mukaan suuntaus on valtakunnallinen: tietyt lajit perustavat omia erikoisseurojaan, pienemmät lajit hiipuvat kokonaan.

Ankkureista omille teilleen ovat lähteneet pesäpallo ja suunnistus.

Ankkuritpesis ry perustettiin vuonna 2020. Sen alla ovat miesten edustusjoukkue ja B-ikäiset.

Ankkuritpesis ry:n puheenjohtajan Tapio Kantokoski muistuttaa, että yhdistys pyörittää 450 000 euron liikevaihtoa täysin talkoovoimin. Talkoolaisia toiminnassa on mukana kymmeniä.

Junnupesis ja kovan nousun tehnyt naisten edustusjoukkue ovat edelleen Ankkurien alla.

Järviseudun Rasti perustettiin vuonna 2019 jatkamaan suunnistusjaoston toimintaa.

Järviseudun Rastin suunnistajia osallistui Jukolan viestiin Kauhavalla kesällä 2024. Seurateltalla ikuistettiin kuvaan osa pihkaniskoista. Arkistokuva.
Järviseudun Rastin suunnistajia osallistui Jukolan viestiin Kauhavalla kesällä 2024. Seurateltalla ikuistettiin kuvaan osa pihkaniskoista. Arkistokuva.
Hiihtojaoston kauden päätösjuhlassa keväällä 2012 palkittiin iso joukko hiihtäjiä. Arkistokuva.
Hiihtojaoston kauden päätösjuhlassa keväällä 2012 palkittiin iso joukko hiihtäjiä. Arkistokuva.
Kuva: Markku Turpela

Hyvät puitteet harrastaa

Sekä Rajala että Kantokoski ovat tyytyväisiä kaupungin viime vuosien urheilupaikkarakentamisen tuloksiin.

– Meillä on hyvät mahdollisuudet harrastaa lajeja, joissa Ankkureilla on toimintaa. Olosuhteet ovat parantuneet kovasti viime vuosina, Rajala kiittää.

Kitron pesäpallostadion on Kantokosken mukaan Suomen kauneimpia ja parhaimpia.

Stadionin yleisöennätys on kesältä 1995. Silloin miesten Itä-Länsi-ottelua seurasi 6 822 silmäparia.

Tapani Ojanperä ja Pentti Yli-Olli johtivat Kitron stadionin rakennustöitä vuonna 1990. Arkistokuva.
Tapani Ojanperä ja Pentti Yli-Olli johtivat Kitron stadionin rakennustöitä vuonna 1990. Arkistokuva.

Menestystä ja mitaleja

Ankkurien yleisurheilijat ovat saavuttaneet 2000-luvulla yli 100 SM-mitalia.

Suoranaiseksi mitalirohmuksi Rajala nostaa kestävyysjuoksija Antti Ihamäen, jolla on yli 20 SM-mitalia.

Yksitoista seuran urheilijaa on ollut mukana Euroopan- tai maailmanmestaruuskilpailussa tai nuorten olympiafestivaaleilla.

Reijo Vähälä voitti vuonna 1969 korkeuden EM-hopeaa.

Mikko Paavola oli vuoden 2021 MM-kisoissa 19:s.

Kalle Sillanpää oli vuonna 2002 alle 19-vuotiaiden MM-kilpailuissa keihään viides ja Aleksi Yli-Mannila vuonna 2023 22-vuotiaiden EM-kisoissa keihään kuudes.

Seiväshyppääjä Mikko Paavola edusti Suomen MM-kisajoukkueessa Eugenessa heinäkuussa 2021. Kuva Vaasan Kaarlenkentältä. Arkistokuva.
Seiväshyppääjä Mikko Paavola edusti Suomen MM-kisajoukkueessa Eugenessa heinäkuussa 2021. Kuva Vaasan Kaarlenkentältä. Arkistokuva.
Kuva: Elena Mikkilä
Ankkuri-tytöt voittivat Seinäjoen Jussittaret Nurmossa pelatussa lentopallo-ottelussa toukokuussa 2001. Arkistokuva.
Ankkuri-tytöt voittivat Seinäjoen Jussittaret Nurmossa pelatussa lentopallo-ottelussa toukokuussa 2001. Arkistokuva.
Kuva: Jari E. Hakala

Lentopallossa Ankkurit on saavuttanut kolme SM-mitalia.

Vuoden 2003 kohokohta oli B-poikien Suomen mestaruus. Se oli seurahistorian ensimmäinen mestaruus sisäpalloilussa.

Vuonna 2006 C-tytöt olivat pronssilla ja neljä vuotta myöhemmin hopealla.

Pesäpallossa Ankkurit menestyi varsinkin vuosien 2000 ja 2010 välillä. Seura saavutti tuolloin peräti 18 SM-mitalia.

Vuoden 2010 jälkeen mitaleja on tullut vain kolme: A-pojat voittivat vuonna 2004, B-pojat vuonna 2008 ja vielä vuosina 2006 ja 2007 C-pojat voittivat SM-kultaa.

Ankkurit pelasi ykköspesiksessä vuosina 2000–2010.

Riemu oli rajaton, kun Ankkurit nousi Superiin vuonna 2011. Arkistokuva.
Riemu oli rajaton, kun Ankkurit nousi Superiin vuonna 2011. Arkistokuva.
Kuva: Markku Turpela

Elintärkeät talkoolaiset

Pitkän linjan Ankkuri-toimijoina Kantokoski ja Rajala ovat nähneet yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten vaikutuksen urheiluseuran toimintaan.

– Ihmiset miettivät tarkasti, haluavatko käyttää vapaa-aikansa talkootyöhön vai johonkin muuhun, Rajala muotoilee.

Samalla hän muistuttaa, että seuratoiminnassa mukana oleminen antaa esimerkiksi nuorille erilaisia valmiuksia työelämään.

Kodin rooli urheilua harrastavan nuoren tukena on korvaamaton.

– Jos vanhemmat eivät ole tukena, urheilut jäävät urheilematta.

Kantokoski muistuttaa menestyvän urheiluseuran takana olevista tekijöistä.

– Seura tarvitsee katsojat, urheilijat, talkoolaiset ja julkisen puolen. Muuten ei homma toimi.

Alajärven Ankkurit nousi takaisin Superpesikseen kaudelle 2023. Arkistokuva.
Alajärven Ankkurit nousi takaisin Superpesikseen kaudelle 2023. Arkistokuva.
Kuva: Markku Turpela
Ilmoita asiavirheestä