Kaikki presidenttikandidaatit eivät ehtineet meidän alueellemme kampanjoimaan, eivätkä ehdokastaan vielä pohtivat päässeet heiltä henkilökohtaisesti kysymään kysymyksiä.
Teimme siis pienen gallupin, jolla selvitimme ehdokkaiden mielipiteitä meitä toimituksessa, ja toivottavasti myös teitä, kiinnostaviin teemoihin.
Näitä kysyimme:
1. Digitaalinen siirtymä on haastanut perinteiset media-alan toimijat. Miten arvioit paikallislehtien roolia yhteiskunnassa ja mitä paikallislehteä sinä luet?
2. Pisa-tulokset ovat romahtaneet huolestuttavasti. Miten voisit presidenttinä edistää nuorten lukuinnostusta?
3. Väite: Presidentin on turha kiertää pitkin maakuntia, koska asiat päätetään kuitenkin Brysselissä ja Helsingissä. Mitä mieltä olet?
Ja näin ehdokkaat vastasivat:
Li Andersson (Vas.)
1. Paikallislehtien rooli on edelleen tärkeä alueellisen tiedonvälityksen ja median moniäänisyyden kannalta. Itse luen Åbo Underrättelseriä ja Turun Sanomia.
2. Lukutaito on myös demokratian perusedellytys, ja siksi on tärkeää, että kaikilla suomalaisilla on vahva lukutaito. Presidenttinä korostaisin, että laadukkaat ja saavutettavat lähikirjastot ovat tärkeässä roolissa. Parhaimmillaan kirjasto on innostava sivistyksen lähde, jossa voi päästä esimerkiksi sanataiteen tai kiinnostavien kirjailijavierailujen äärelle.
Nostaisin presidenttinä myös kirjallisuuden aktiivisesti keskusteluun, muun muassa omien lukukokemusten ja kirjavinkkien muodossa. On tärkeää, että emme puhu vain lukemisen tärkeydestä, vaan suoraan myös itselle merkityksellisistä lukukokemuksista.
3. Pidän tärkeänä sitä, että päättäjät keskustelevat kansalaisten kanssa. Ilman näitä keskusteluita jää paljon tietoa ja näkemyksiä saamatta. Presidentti toimii kansan yhdistäjänä, jonka on oltava avoin kansalaiskeskusteluille. Itse tekisin presidenttinä aktiivisesti maakuntamatkoja eri puolille Suomea.
Sari Essayah (KD)
1. Paikallislehdet ovat kaikkein luetuimpia lehtiä ja ne ovat tae myös mediakentän monimuotoisuudelle. Itse luen Lapinlahden paikallislehteä - Matti ja Liisa - sekä Peimarin alueen paikallislehteä - Kunnallislehti. Satunnaisesti myös muita.
2. Arvokeskustelijana nostamalla kirjat ja kirjallisuuden sekä lukemisen esille ja myös näyttämällä itse esimerkkiä lukemisen merkityksestä. Voisin kutsua koolle nuorten lukupiirin ja kutsua siihen nuoria eri puolilta Suomea mukaan.
3. Asiat päätetään edelleen Suomessa ja niihin Brysselin pöytiin Suomi itse osallistuu päättämään yhteisistä asioista, samoin NATO-kokouksiin. Maakuntien kiertäminen on erittäin tärkeää, jotta pysyy kansalaisten näkemyksistä yhteys puolin ja toisin.
Jutta Urpilainen (SDP)
1. Digitalisaatio ja ansaintamallien muutokset haastavat koko mediakenttää. Paikallislehtien vahvuus on nimenomaan paikallisuus. Ihmiset haluavat jatkossakin kuulla, mitä lähialueilla tapahtuu ja kuulla tarinoita lähialueen ihmisistä.
Toimiessani 17 vuotta Vaasan vaalipiiristä valittuna kansanedustajana alueen paikallislehdet tulivat tutuiksi ja olivat myös tärkeitä sidosryhmiä – niiden kautta mainostettiin ja osallistuttiin paikalliseen poliittiseen keskusteluun, ja opin arvostamaan paikallislehtien kykyä tavoittaa alueen ihmiset.
Olen viime vuodet elänyt arkea työn takia Brysselissä, joten en tällä hetkellä tilaa mitään paikallislehteä. Minulla on kuitenkin koti myös Kokkolassa, joten Keski-Pohjanmaan asioita tulee seurattua laajasti. Lisäksi vierailen Pohjamaan ja Etelä-Pohjanmaan lehtien verkkosivuilla silloin tällöin.
2. Osaaminen on Suomen tärkein käyntikortti maailmalla ja myös keskeinen selitys sille, miten Suomi sotien jälkeen kehittyi yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä maista.
Pisa-tulosten heikkeneminen vaatii toimia, ja kannatankin lämpimästi ajatusta parlamentaarisesti työryhmästä, joka lähtisi etsimään ylivaalikautisia ratkaisuja. Mielestäni opetusryhmien kokoa kouluissa tulisi pienentää, jotta opettajalla olisi mahdollisuus huomioida oppilaat yksilöinä. Olen myös sen kannalla, että mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana voisi rajoittaa.
Presidenttinä korostaisin mielelläni osaamisen ja koulutuksen merkitystä, vierailisin kouluissa ja myös edistäisin suomalaista koulutusvientiä.
3. Olen väitteen kanssa vahvasti eri mieltä. Ollakseen koko kansan ja koko Suomen presidentti on oltava alueiden pulssilla ja tiedettävä, mistä maakunnissa puhutaan. Siksi presidenttinä tekisin ahkerasti maakuntamatkoja ja toisin alueille myös teemakeskusteluja, joihin kokoaisin yhteiskunnan eri toimijoita.
Ei ole totta, että kaikki asiat päätetään Helsingissä tai Brysselissä. Kannatan lämpimästi niin sanottua läheisyysperiaatetta: sen mukaan asioista pitää aina pyrkiä päättämään mahdollisemman lähellä kansalaisia ja ylemmälle tasolla viedään vain ne päätökset, joihin aidosti tarvitaan leveämmät hartiat.
On esimerkiksi järkevää, että maankäytöstä päätetään kunnassa, erikoissairaanhoidosta maakunnassa, verotuksesta valtiotasolla ja koko EU:n kilpailukykyyn liittyviä asioita pohditaan EU-tasolla.
Mika Aaltola (Valitsijayhdistys)
1. Luen laaja-alaisesti paikallislehtiä. Etupäässä kiinnostaa turvallisuussidonnaiset aiheet sekä pääkirjoitukset. On hyvä tietää, mitä Suomen eri osissa ajatellaan. Paikallislehdet ovat tärkeitä kulmakunnilleen. Liiallinen keskittyminen voi viedä monen pienemmän paikkakunnan äänen ja paikalliset uutiset vähenevät. Trendi ei ole hyvä.
2. Meille syntyy historiallisen vähän lapsia maahan. On järkyttävää, että meillä on ongelmia varhaiskasvatuksesta kouluihin ja opiskelijoiden mielenterveysongelmiin. Tähän on syytä kiinnittää erityishuomiota. Tämän päivän lapset ovat tulevaisuuden tekijöitä. Heihin resurssien satsaaminen ei ole kansantaloudesta pois.
3. Hullu ajatus. Suomi on näinä vaikeina geopoliittisina aikoina kaiken ytimessä. Sen seutukunnat ovat maan kruununjalokiviä. Minusta presidentin tehtävä on olla läsnä. Aikaa täytyy riittää sekä kansainväliseen että kansalliseen työhön. Jos olemme sisäisesti vakaita, olemme myös ulkoisesti vahvoja. Kaikki lähtee liikkeelle omasta maasta ja sen tulevaisuuden suojaamisesta.
Alexander Stubb (Kok.)
1. Paikallislehdet raportoivat usein asioista, jotka ovat kansalaisille arjessa niitä tärkeimpiä. Pidän siis paikallislehtien roolia erittäin tärkeänä. Ne täydentävät valtakunnallista mediaa. Asun Espoossa, joten luen Länsiväylää.
2. Olen itse kova lukemaan, joten haluaisin ehdottomasti tuoda esille lukemisen tärkeyttä. Lukeminen auttaa ymmärtämään itseään, toisia ja maailmaa. Pyrin itse lukemaan kirjaa tunnin päivässä.
3. Väite ei ole totta. Yksi presidentin kolmesta tärkeästä tehtävästä on arvojohtaminen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä ylipäällikkyyden ohella. Kiertäminen on monestakin syystä tärkeää, eikä vähiten siksi, että se auttaa presidenttiä ymmärtämään turvallisuustilanteen koko Suomen näkökulmasta.
Olli Rehn (Valitsijayhdistys ja Kesk.)
1. Paikallislehdet ovat olennainen osa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Ne rakentavat yhteisöllisyyttä, kotiseutuhenkeä ja ymmärrystä lähiseudun tapahtumista. Ajat muuttuvat, mutta jatkossakin me kaikki tarvitsemme toisiamme ja lähiyhteisöämme.
Olen MaTaPuPu-lehden (Malmi, Tapanila, Puistola ja Pukinmäki.) entinen kolumnisti. Nykyisin luen Helsingin Uutisia ja Hellas-lehteä, kesämikkeliläisenä maakunnallista Länsi-Savoa ja Mikkelin Kaupunkilehteä. Laatulehtiä.
Toivon, että paikallislehdet sopeutuvat myös digiaikaan ja löytävät uudetkin sukupolvet, se varmasti osaltaan tukisi yhteiskunnallista eheyttä ja rakentaisi vahvoja paikallisyhteisöjä.
2. Presidentti voi innostaa esimerkin ja puhevallan voimalla. Omassa kasvussani lukuharrastus on ollut ratkaisevaa, ja kannustaisin nuoria kahden L:n taktiikalla — lukemisen ja liikunnan.
Jakaisin lukuelämyksiäni myös virassa, ja nostaisin esille myös nousevia suomalaisia kirjailijoita.
3. Paikallisesti päätetään, ja kuuluu jatkossakin päättää, monista mielestäni tärkeistä asioista. Kunnan päätöksenteossa linjataan koulutuksesta, liikuntamahdollisuuksista, kaduista, kulttuurista sekä asuinseutujen suunnittelusta. Elämän pohja rakentuu näidenkin asioiden varaan.
Presidentin on tärkeä tuntea suomalaisten elämänmenoa ja tunnelmia kautta maan, isoista kaupungeista pienempiin pitäjiin. Presidentin tehtävä on edistää kaikin voimin Suomen ja suomalaisten menestystä. Valtakunnan päämiehen velvollisuus onkin mielestäni kiertää maatamme, tavata suomalaisia ja tuntea koko maa. Se auttaa myös viranhoidossa ja on yksi tapa palvella kansakuntaa.
Harry Harkimo (Liik.)
1. Uskon, että paikallislehtiä luetaan jatkossakin, mutta niitä luetaan digitaalisessa muodossa yhä enenevissä määrin tulevaisuudessa. Paikallislehdet ovat tärkeitä alueellisesti ja niillä on paljon merkitystä asukkaille. Itse luen Sipoonsanomia sekä Itä-Uusimaata.
2. Omalla esimerkillä. Minulla on lukihäiriö ja olen puhunut paljon siitä, miten tärkeää lukeminen on. Myös äänikirjat ovat hyvä vaihtoehto.
3. Presidentin pitää kiertää maakuntia, koska on tärkeää tietää, mitä ihmiset ympäri Suomea ajattelevat. Presidentin on helppo tehdä päätöksiä, kun tietää mitä ihmiset ajattelevat.
Pekka Haavisto (Valitsijayhdistys ja Vihr.)
1. Paikallismedia tulee muodosta riippumatta säilyttämään merkityksensä. On tärkeää löytää kannattavuutta myös digitaaliselle paikallismedialle. Itse luen erityisesti Teisko-Aitolahti -lehteä.
2. Lapsille tulee voida tarjota räätälöidysti kiinnostavia lukukokemuksia niin kodeissa kuin kouluissa. Äänikirjat ovat tulleet jäädäkseen, myös niiden avulla voidaan saada nuoret innostumaan kirjallisuudesta. Presidenttinä toisin esille suomalaisia kirjailijoita ja lukemisen tärkeyttä eri yhteyksissä, mukaan lukien lasten- ja nuortenkirjallisuutta, joka on maailman huippua.
3. Ei pidä lainkaan paikkaansa. Presidentin oltava kansakunnan pulssilla, hän on kaikkien suomalaisten presidentti.
Jussi Halla-aho (PS)
1. Kiertäessäni Suomea poliitikkona olen paitsi ymmärtänyt paikallislehtien runsauden myös oppinut arvostamaan niitä. Paikallislehdet luetaan tarkkaan. Suomi on pienenä kielialueena ja harvaan asuttuna maana hankala toimintaympäristö etenkin alueelliselle medialle. Itse en valitettavasti ehdi nykyään lukea paikallislehtiä.
2. Pitäisi aloittaa siitä, että koulu rauhoitetaan opiskeluympäristöksi. Pois avoimet oppimistilat, ilmiöoppiminen, digihumppa, itseohjautuvuus ja inkluusio. Pisa-vertailussa pärjäävät ne maat, joissa opetusmetodit ovat perinteisiä.
3. Asiat toki päätetään Helsingissä ja Brysselissä, mutta äänestäjät päättävät vaaleissa, kuka niistä asioista on päättämässä ja millaisella arvopohjalla.
Kuvaajatiedot: Sari Essayah: Sakari Röyskö, Pekka Haavisto: Veikko Kähkönen, Olli Rehn: Anton Sucksdorff, Mika Aaltola: Marek Sabogal, Li Andersson: Antti Yrjönen, Jutta Urpilainen: Thierry Monasse, Jussi Halla-aho: Hans Koistinen, Alexander Stubb: Jussi Ratilainen.
Edit. 22.1.2024 klo 9.15. Korjattu Mika Aaltolan vastaukseen ulkopoliittiset tilalle turvallisuussidonnaiset.
