Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj suunnittelee kahta rinnakkaista uutta voimajohtoa Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella sijaitsevan Jylkän sähköaseman ja Alajärven sähköaseman välille. Voimajohtoyhteyden pituus on vaihtoehdosta riippuen noin 160–180 kilometriä ja se sijoittuisi yhteensä kahdentoista kunnan tai kaupungin alueelle.
– Kalajoki, Alavieska, Sievi, Kannus, Toholampi, Kokkola, Kaustinen, Veteli, Halsua, Perho, Vimpeli ja Alajärvi, luettelee Fingridin voimajohtojen reittisuunnittelun asiantuntija Pasi Saari.
Hanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointimenettely on alkanut ja arviointiohjelma on toimitettu Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle marraskuun lopussa.
Arviointiohjelman kartta-aineistossa lähtee Vimpelin keskustaajamasta kaakkoa kohti peräti kolme katkoviivalinjaa, mutta kaikki nämä eivät suinkaan toteudu, jos toteutuu yksikään.
– Nämä kolme reittiä ovat vaihtoehtoja, joista vain yksi mahdollisesti toteutuu, jos Vimpelin kautta kulkeva päävaihtoehto toteutuu, täsmentää Saari.
Yhtä lailla kartoissa lähtee Kaustisen korkeudelta etelää kohti kaksi pohjoinen–etelä-suuntaista pitkää katkoviivalinjaa, mutta nekin ovat keskenään vaihtoehtoisia.
– Vain jompi kumpi päävaihtoehdoista toteutuu.
Siihen, mikä reitti missäkin valitaan, vaikuttavat Saaren mukaan ”teknistaloudelliset seikat ympäristövaikutusten ohessa”.
– Peruslähtökohta on valita voimajohtoreitti, jolla on ympäristöön pienimmät kokonaisvaikutukset.
Kartta-aineistossa olevat linjat ovat hänen mukaansa käytännössä jo melko tarkkoja linjausvaihtoehtoja.
– Ainoastaan jatkosuunnittelussa tapahtuvat pylväspaikkavalinnat voivat hieman vaikuttaa linjaukseen, mutta tällöinkin on maastossa kyse muutamien metrien muutoksista.
”Ainahan tällainen herättää keskustelua”
MTK-Vimpeli ei puheenjohtaja Juha Kamppilan mukaan ole ottanut ainakaan vielä kantaa minkään reittivaihtoehdon puolesta tai mitään vaihtoehtoa vastaan.
– Jos voimajohtolinja Vimpelin kautta kulkee, niin se on henkilökohtaisesti aivan sama, mikä linjaus valitaan, sillä jollakin tapaa se osuu. Enempi ne vaihtoehtolinjaukset minun kohdallani ovat metsämailla kuin pelloilla.
Muuten Kamppila on vielä niukkasanainen voimajohtolinjahankkeista.
– En niin hyvin vielä tunne asiaa, ja aina jos jotain kommentoi, joku helpostikin voi nostaa siitä metelin.
Fingridin suunnitelmat ovat hänen mukaansa ”jonkin verran puheluita aiheuttaneet” MTK-Vimpelin jäsenistöltä.
– Jätetään tässä vaiheessa puheluiden sävy kommentoimatta julkisuuteen. Ainahan tällaiset hankkeet herättävät keskustelua.
Fingridille palautetta aina ensi syksyyn asti
Palautetta voimajohtohankkeesta voi antaa ely-keskuksen lisäksi Fingridin hankesivustojen kautta.
– Myös meille soittamalla ja sähköpostitse viestimällä on mahdollista antaa palautetta. Palautteiden määrä on jo hieman yllättänyt meidät, mutta olemme siitä myös kiitollisia. Voi sanoa, että palautetta ja palauteviestejä olemme saaneet useita kymmeniä enemmän kuin tavallisesti.
Palautteet ovat koskeneet luontoa ja asutusta sekä metsätaloutta. Palautetta Fingridille voi antaa koko ympäristövaikutusten arviointivaiheen ajan eli ensi vuoden syksyyn asti. Saari arvioi, että metsätalouteen vaikutukset ovat suuremmat kuin maanviljelyyn pelloilla.
– Pelloilla haitta on pientä, ja haittaa tulee lähinnä sellaisille paikoille, mihin sijoitetaan pylväs. Metsässä sijaitsevilla voimajohtoalueilla sen sijaan ei enää voi harjoittaa metsätaloutta, ja näin ollen myös korvaukset metsäosuuksilta ovat suuremmat kuin peltoalueilta.
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointivaiheessa ei vielä käsitellä korvausasioita.
– Korvaukset käsitellään lunastuslupavaiheessa, noin kahden vuoden päästä. Korvausten määrää on hyvin vaikea arvioida, koska ne riippuvat suuresti kohteesta. Fingrid ei määrittele korvaussummia, vaan sen tekee ulkopuolinen taho eli viran puolesta Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri.
Rakentaminen voisi alkaa vuonna 2025
Fingridin suunnittelemat uudet voimajohtoyhteydet ovat tarpeen, koska nykyiset kantaverkkoyhteydet eivät tule riittämään kaiken Ruotsista tuodun ja pohjoisessa Suomessa tuotetun sähkön siirtämiseen etelän kulutuskohteisiin.
Yhtiön mukaan hankkeen toteuttaminen mahdollistaa tuulivoiman rakentamisen ja edistää Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä ylläpitää riittävää sähkön omavaraisuutta Suomessa.
Fingrid tekee päätöksen hankkeen jatkosuunnittelusta ja rakentamisesta ympäristövaikutusten arviointimenettelyn jälkeen.
Alustavan aikataulun mukaan voimajohdon rakentamisen edellyttämät maastotutkimukset ja yleissuunnittelu tehdään vuosina 2023–2024. Voimajohdon rakentamisen arvioidaan tapahtuvan vuosina 2025–2027.