Järviseutu-lehden isäntä vaihtui lopullisesti marraskuun alussa. Oululainen perinteinen sanomalehti Kaleva omistaa nyt enemmistön Ilkan aiemmin omistamista lehdistä ja tässä joukossa on Järviseutu-lehden lisäksi muun muassa maakuntalehti Ilkka-Pohjalainen.
Kyseessä on jatkumo median keskittymiselle, joka sai alkunsa jo 10–15 vuotta sitten. Tuolloin mediayhtiöt kertoivat, että lukijat hyötyvät, koska he voivat saada monipuolisempaa sisältöä muista lehdistä.
Myös Kalevan toimitusjohtaja Juha Laakkonen arvioi, että esimerkiksi alueen lukijat hyötyvät Kalevasta. Hän ei kuitenkaan mainitse monipuolisempaa sisältöä.
Laakkosen viestinä on ennemminkin, että Kaleva mahdollistaa paikallisen journalismin kannattavuuden.
– Lähtökohta yhdistymisissä aina on, että pitää pystyä tekemään laadukkaammin, kustannustehokkaammin ja skaalautuvammin, Laakkonen sanoo.
Kaleva on kehittänyt oman media-alalle sopivan julkaisujärjestelmän ja digisovelluksen lukijoille. Nyt alueen lehtien ei tarvitse käyttää rahaa enää näiden kehittämiseen.
Tästä tulee se skaalautuvuus ja kustannustehokkuus.
– Saamme lisäresursseja journalismin tekemiseen.
Laakkonen muistuttaa myös tavallisen lukijan lompakosta. Paino- ja jakelukustannusten nousua on ollut pakko siirtää lehtien tilaajahintoihin.
Monelle kipuraja on tullut vastaan ja tilaus on joko peruutettu tai siirrytty digiin. Ikä ei ole ollut esteenä digitilauksissa.
– Meidän lehdissä digisiirtymää tapahtuu ikääntyvissä ihmisissä ihan samoin kuin kolmi-, nelikymppisissä. Kun on rahasta tiukkaa ja digitaalinen tuote on selkeästi edullisempi, se on ihan normaalia ja loogista.
Mutta entä se laadukkuus? Haluaako uusi omistaja tehdä lehdissä jotakin toisin?
– Emme omistajana ota kantaa journalismin sisältöön, vaan journalismia tehdään alueen ehdoilla ja hyvin paikallisesti. Ehkä omistajan näkökulma tulee strategiselta tasolta: pitää tehdä sellaista journalismia, mikä on relevanttia asukkaille.
Kaleva Medialla on nyt 11 paikallislehteä. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla niistä ilmestyy Järviseudun lisäksi Viiskunta, Jurvan Sanomat, Komiat ja Suupohjan Sanomat.
Laakkosen mielestä paikallislehtien merkitys on demokratiassa korvaamaton.
– Yhdysvalloissa paikallinen media ajettiin alas 2010-luvulla ja tulokset on nähtävissä. Konsernille paikallisuus on toiminnan ydintä ja haluamme olla läsnä siellä missä elämä on.
Konserniin kuuluvat aiemmin jutussa listattujen paikallislehtien lisäksi ennestään Iijokiseutu, Koillissanomat, Rantalakeus, Siikajokilaakso, Pyhäjokiseutu ja Raahen Seutu.
Näistä lehdistä Laakkosen niin sanotusti "oma paikallislehti" on Pyhäjokiseutu.
– Olen kotoisin Oulaisista, missä Pyhäjokiseutu ilmestyy. Sitä tulee luettua viikoittain.
– Lisäksi olemme hankkimassa mökkiä Syötteeltä, joten myös Iijokiseutu tulee enemmän tutuksi, Laakkonen arvelee.
Useita konsernin lehtiä on yltänyt tänä syksynä ehdolle Uutismedialiiton järjestämään paikallismedioiden keskinäiseen kisaan, jossa parhaita paikallislehtiä palkitaan kolmessa eri kategoriassa. Kisassa on kolme kategoriaa: itsenäiset paikallislehdet, konserniin kuuluvat pienet paikallislehdet ja konserniin kuuluvat isot paikallislehdet. Järviseutu on ehdolla viimeksi mainitussa kategoriassa, jossa toimituksellista henkilöstöä on vähintään kolme.
Laakkonen kertoo arvostavansa kisan korkealle.
– On hienoa, että journalismin tekijöitä arvostetaan ja muistetaan näkyvästi. Onhan se mahtavaa, kun omat tekijät tekevät sellaista journalismia, että siitä saa myös ulkoista tunnustusta. Jokainen tekijä on merkityksellinen oman roolinsa kautta yhtiön tulevaisuuteen.
