Alajärven kaupungiksi tulosta on kulunut 30 vuotta. Alajärven historia -kirjan tekstiosuus päättyy kuvaan, jossa kaupungiksi tulon juhlassa eturivissä istuvat mm. kaupunginjohtaja Kalevi Moisio, kansanedustaja Jukka Vihriälä, sisäministeri Kaisa Raatikainen, Liisa Heinilä, Jussi Murto ja maaherra Mauno Kangasniemi. Tekstissä kerrotaan, että Alajärven valtuusto suunnitteli kunnan muuttamista kauppalaksi 1970-luvun alkupuolella, mutta vuonna 1977 Suomen 22 kauppalaa muutettiin kaupungeiksi.
Vuonna 1983 alajärveläisten kaupunkihanke sai tukea Vaasan läänin seutukaavaliiton palvelukeskusluokituksesta, jonka mukaan kunta luokiteltiin alemman kaupunkitason keskukseksi. Alajärven historiassa todetaan, että mm. silloinen kunnanjohtaja Jaakko Heinilä, Erkki Hirsimäki ja Kalevi Saukko jaksoivat vahvistaa Alajärven kaupunkiajatusta kunnallishallinon piirissä.
”Keväällä 1985 pidetyssä suljetussa kokouksessa Alajärven kunnanvaltuuston jäsenet kannattivat kaupungin perustamishakemusta. Toukokuussa kunnanhallitus- ja valtuusto tekivät yksimielisen esityksen kaupunkioikeuksien anomisesta.”
Historiikin mukaan naapurikunnat tukivat ajatusta lähes yksimielisesti. Marraskuun 22. päivänä 1985 valtioneuvosto antoi presidentti Mauno Koiviston esittelyssä asetuksen Alajärven kunnan muuttamisesta kaupungiksi 1.1.1986 alkaen. Kaupunki-sana ei vuosiin tuntunut Alajärven yhteydessä luontevalta, mutta historia kertoo hyödyistä, sillä jo samana vuonna Alajärvelle perustettiin runsaasti uusia palvelualan yrityksiä.