Kolumni

Kiitos kou­lu­työn ak­tii­vi­sil­le san­ka­reil­le, teette kou­lus­ta pa­rem­man paikan

Järviseutu

Anne Kärki
Anne Kärki

Haluan kiittää erästä ainutlaatuista joukkoa koulussa. Tunnen huonoa omaatuntoa siitä, miten vähän ehdin huomioida teitä.

Siksi, rakkaat yläkoululaiset, kiitän teitä, jotka osaatte pitää mukananne koulutarvikkeet: kynät, kumit ja oppikirjat. Arvostan sitä, että äidinkielen vihkonne ovat tallessa ja ne sisältävät äidinkieleen ja kirjallisuuteen liittyviä asioita.

On ihanaa, että tulette tunnille ajoissa, ja vaikka teillä olisikin kiva viestittely tai koukuttava peli meneillään, maltatte laittaa puhelimen pois ja keskittyä tunnilla. Siellä te nakotatte paikallanne ja osallistutte aktiivisesti kuunnellen tai keskustellen. Suuret kiitokset, että uskollisesti jaksatte tehdä kotitehtävät ja lukea kokeisiin, vaikka varmasti teitäkin välillä stressaa ja väsyttää.

Joskus korotan ääntäni tai toistelen asioita, koska osa oppilaista ei jaksa keskittyä samalla tavalla kuin te.
Anne Kärki

Haluan myös kiittää, että moikkailette käytävillä, kyselette kuulumisia tai vain hymyilette ja heiluttelette käsiänne. Luotte kouluun hyvää ilmapiiriä. Olette myös ymmärtäneet jotain arvokasta toisen tilan kunnioittamisesta, enkä koskaan näe teidän tönivän kavereitanne.

Kun menee ohitsenne, ei tarvitse pelätä, että huutelisitte rivouksia perään.

Arvostan myös suunnattomasti, että ruokala ja eteinen on jäljiltänne siisti. Kunnioitatte siistijöiden ja keittiöhenkilökunnan työtä. Otatte ruokaa sopivasti, jotta sitä riittää muillekin eikä sitä joudu haaskuuseen. Vaatteet jäävät naulakkoon eivätkä kengät kuormita keskilattiaa.

Toivoisin, että minulla olisi enemmän aikaa kertoa teille kirjallisuudesta ja kieleen liittyvistä hauskoista yksityiskohdista. Usein vain tahkoamme perusasioita. Olen pahoillani, että joudutte usein odottamaan ennen kuin pääsemme varsinaisiin päivän aiheisiin. Joskus korotan ääntäni tai toistelen asioita, koska osa oppilaista ei jaksa keskittyä samalla tavalla kuin te.

Teillä näyttää olevan paljon harrastuksia, mutta silti jaksatte huolehtia myös koulusta. Osaatte ottaa vastuuta opiskelusta jo yläkouluiässä ja tajuatte, että vanhemmat eivät voi lopun ikää katsoa peräänne ja hoitaa teille itsellenne kuuluvia velvollisuuksia.

Kiitos teille, että teette koulussa parhaanne!