Mikä ei tapa, se vahvistaa.
Näin ajatteli teini-ikäinen Jukka Lillstrang, joka koki Alajärvellä rankkaa koulukiusaamista koko yläasteen ajan 1990-luvulla.
Kiusaaminen oli nimittelyä, jonka Lillstrang koki ajoittain uhkaavanakin. Ennen kaikkea se oli syrjintää ja joukon ulkopuolelle jättämistä.
Alajärven yläaste ei ollut reilut 30 vuotta sitten helppo paikka pojalle, joka omisti villakoiran, harrasti ratsastusta ja teki mallintöitä.
– Tunsin itseni hyvin yksinäiseksi, Lillstrang-vonWendt, 47, kertoo puhelinhaastattelussa vuosikymmeniä myöhemmin.
Vaikka kiusaaminen oli enimmäkseen henkistä, nuorukainen oppi varomaan ja välttämään tilanteita, joissa tilanne olisi saattanut muuttua väkivaltaiseksi. Niinpä hän ei koskaan lähtenyt Halkosaareen tai Evijärven nuorisoseuralle tansseihin, vaikka luokkakaverit lähtivät.
Lukioon siirtyminen toi tilanteeseen jonkin verran helpotusta, mutta koskaan Lillstrang ei tuntenut kuuluvansa porukkaan. Hänen kaverinsa ja sosiaalinen elämänsä olivat jo tuolloin muualla.
– Kun minua ei Alajärvellä hyväksytty, etsin kaverini mallimaailmasta ja koiranäyttelypiireistä.
Niin, mallimaailma. Siihen Lillstrang pääsi osalliseksi käytyään 13-vuotiaana Seinäjoella Maarit Salomäen mallikurssin. Pian hän pääsi tekemään muotinäytöksiä ja kuvauksia Salomäen Best Look -toimistossa.
Mallintyöt eivät vaikuttaneet Lillstrangin koulumenestykseen, sillä näytökset ja kuvaukset olivat yleensä viikonloppuisin. Alkuvuosina kyseessä oli nuoren miehen mukava harrastus, mutta pian tuli selväksi, että jos töitä haluaa tosissaan tehdä, on muutettava Helsinkiin.
Lillstrang kävi Alajärven lukiota kaksi vuotta, sitten edessä oli muutto Etelä-Suomeen. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Klaukkalassa sijaitsevasta Arkadian yhteislyseosta.
Lillstrang oli 20-vuotias, kun hänet valittiin vuonna 1998 Suomen toiseksi edustajaksi Mr. Skandinavia -kisaan. Valintaa edelsi tiukka esikarsinta, johon osallistui satoja miehiä.
Miehistä kymmenen pääsi Suomea kiertävälle semifinaalikiertueelle ja heistä kaksi valittiin edustamaan Suomea finaaliin. Se televisioitiin suorana lähetyksenä helsinkiläisestä Vanha maestro -ravintolasta.
Jo Suomen kilpailun voitto oli 186-senttiselle nuorukaiselle merkittävä virstanpylväs. Sieltä hänet nappasi talliinsa mallitoimisto Paparazzin johtaja Laila Snellman.
Snellmanin puheilla Lillstrang oli käynyt jo alajärveläisenä teinimallina, olihan Paparazzin listoille pääseminen ollut alusta asti hänen tavoitteensa.
– Laila sanoi, että tervetuloa töihin sitten, kun asuisin Helsingissä.
Lillstrang voitti Mr. Skandinavia -kilpailun yleisöäänestyksen ylivoimaisesti. Voittajaksi kruunattiin Ruotsin Johan Hellström, toiseksi tuli Suomen toinen edustaja Johan Sjöblom.
Mr. Skandinavia -kilpailun jälkeen Lillstrang siirtyi Paparazzille ja alkoi paiskia mallin töitä tosissaan. Hänen kuviaan käyttivät muun muassa tavaratalot, kuten Stockmann ja Anttila.
Mallintyö toi julkisuutta ja kasvatti ihmisten kiinnostusta näyttävistä kuvista tunnettua miestä kohtaan.
Nimikirjoituksen pyytäjien lisäksi tutuiksi tulivat julkisuuden lieveilmiöt, kuten niin sanotun keltaisen lehdistön perättömät otsikot.
Se rupesi tympäisemään nuorta miesmallia, ja hän otti asian puheeksi Snellmanin kanssa.
– Kerroin hänelle, etten halua turhanpäiväistä julkisuutta enkä kohulööppejä.
Snellman lähetti Lillstrangin Milanoon vuonna 1999. Siellä mies teki kuvauksia ja niin sanottuja sovitusmallintöitä: muotisuunnittelijat suunnittelivat ja ompelivat vaatteita hänen päälleen. Milanossa Lillstrang sai houkuttelevan tarjouksen lisätöistä ja teki sopimukset New Yorkissa, Hampurissa, Pariisissa ja Tokiossa toimivien mallitoimistojen kanssa.
– Olisin käytännössä matkustellut ympäri maailmaa niin kauan kuin töitä olisi riittänyt.
Samana päivänä, kun Lillstrang allekirjoitti sopimuksen, tuli sähköpostia Virosta: hänet oli hyväksytty Tarton yliopistoon opiskelemaan eläinlääketiedettä.
Valinta muotiviikkokiertueelle lähtemisen ja eläinlääketieteen opintojen välillä oli helppo, olihan Lillstrang ilmoittanut jo 8-vuotiaana vanhemmilleen Mikko ja Elmi Lillstrangille, että aikoo eläinlääkäriksi.
Mallimamma Laila Snellman tuohtui lupaavan miesmallinsa päätöksestä, mutta leppyi myöhemmin.
– Hän totesi, että tein oikean ratkaisun, kun valitsin opiskelun.
Mallintyöt jatkuivat vielä jonkin aikaa opintojen ohessa. Ensimmäisenä yliopistovuotenaan, marraskuussa 2000, Lillstrang vietti kaksi kuukautta Kapkaupungissa, jossa teki muotilehti CQ-magazinelle muotikuvauksia. Viimeisen työnsä mallina hän teki vuonna 2006. Kyseessä oli tv-mainoskampanja Suomessa.
Lillstrang-von Wendt ei ole jälkeen päin katunut valintaansa keskittyä opiskeluun mallintyön sijasta.
– On monia huonoja supermallikohtaloita, kun maine menee yhtäkkiä ja kaikki romahtaa, koska ei ole koulutusta eikä muuta ammattia.
Viiden Tartossa vietetyn opiskeluvuoden jälkeen Lillstrang palasi Suomeen vuonna 2006 ja valmistui vuotta myöhemmin laillistetuksi eläinlääkäriksi Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta. Valmistumisen jälkeen hän toimi kunnaneläinlääkärin sijaisena Seinäjoen seudulla.
Oman vastaanoton Lillstrang avasi puolisonsa Janneke von Wendtin kanssa Ilmajoella autotallissaan syksyllä 2009. Sen jälkeen Lillvet-nimisen yrityksen toiminta on laajentunut Seinäjoelle, Tampereelle ja Kangasalle, jossa nelihenkinen perhe asuu.
Lillvet työllistää 12 eläinlääkäriä. Kun mukaan lasketaan myös muu henkilöstö, työntekijöitä on noin 30. Janneke von Wendt toimii yrityksessä liiketoimintajohtajana, Jukka Lillstrang-von Wendt toimitusjohtajana ja johtavana eläinlääkärinä.
Eläimet olivat Lillstrang-von Wendtille tärkeä voimanlähde vaikeina kouluvuosina.
– Ne eivät koskaan kiusanneet minua.
Lillstrangin lapsuudenkodissa Alajärven keskustassa ja sittemmin Kurejoella oli paljon eläimiä rotista ja liskoista marsuihin ja kilpikonniin. Hän kävi ratsastamassa eri talleilla ja kilpaili satunnaisesti esteratsastuksessa seuratasolla.
Ratsastus jäi muutamaksi vuodeksi Lillstrangin kaaduttua pahasti esteellä hevosen kanssa. Uudestaan hän aloitti ratsastamisen yliopistovuosinaan ja osti ensimmäisen oman hevosensa vuonna 2009.
Kangasalla Lillstrang-von Wendtin perheellä hevosen lisäksi on lampaita, koiria ja iso akvaario. Hän on myös palkittu koirienkasvattaja ja toimii koirien ulkomuototuomarina.
Vuosia myöhemmin Lillstrang-von Wendt on tavannut vanhoja alajärveläisiä luokkakavereitaan ja puheeksi on tullut hänen kokemansa kiusaaminen. Kun asiaa on yhdessä pohdittu, on johtopäätös ollut selvä.
– Kyllä siinä on ollut tosi paljon kateutta ja epätietoisuutta.
Vaikka vuosia kestänyt koulukiusaaminen ei vaikuttanut miehen tekemiin valintoihin, se on jättänyt häneen jälkensä.
– On asioita, jotka ovat jollain lailla traumatisoineet minua ja jääneet mieleeni.
Lillstrang-von Wendt kertoo usein miettineensä, millaiset seuraukset vakavalla koulukiusaamisella voikaan olla ujoon ja herkkään nuoreen. Itseään hän ei kuvaile herkäksi, vaan enemmänkin sisukkaaksi ja sitkeäksi, jolla oli ahdistavina yläaste- ja lukiovuosina yksi ajatus yli muiden.
– Kyllä mä kuulkaas vielä näytän.
