Koirankakka puhuttaa vuodesta toiseen. Ei ihme, sillä kyse ei ole vain luontoa rumentavista kasoista, vaan sekä ihmisten että eläinten terveydestä.
Asia on esillä yleensä keväisin lumien sulaessa. Eläinvakuutuksia tarjoava Agria muistuttaa tiedotteessaan asiasta myös talven tullessa. Yritys toivoo hännänheiluttajien omistajien osallistuvan tällä viikolla olevaan Kakkatalkoot -teemaviikkoon eli kantamaan vastuunsa ja keräämään lemmikkinsä kakat.
Koiran ulosteessa on viruksia, bakteereita sekä loisia, jotka voivat tarttua muihin koiriin. Varsinkin virukset ovat kestäviä ja säilyvät ympäristössä jopa kuukausia myös pakkassäällä.
– Lumen potkiminen kakkakasan päälle ei poista tautiriskiä eivätkä jätökset hajoa talven aikana mihinkään. Keväällä vastassa on lukemattomia miinoja. Ne ovat omiaan lisäämään koiravastaisuutta, Agria muistuttaa.
Taudit voivat levitä myös ihmisiin. Kengänpohjien tai vaikka lastenvaunujen pyörien mukana koteihin kulkeutuva kakka voi levittää asukkaisiin loisia, joita ovat esimerkiksi giardia ja suolinkaisloinen.
Koirankakan mukana luontoon päätyy ravinteita, muun muassa typpeä ja fosforia. Ravinteen saattavat muuttaa paikallista ekosysteemiä. Kakan mukana luontoon voi päätyä ulosteperäisiä bakteereita sekä ympäristölle haitallisia lääkeaineita.
Koirankakka maatuu luonnossa muutamassa kuukaudessa. Biohajoaviin pusseihin pakattu uloste sen sijaan ei kuulu luontoon eikä edes biojäteroskikseen. Oikea osoite kerätyille kikkareille on biohajoavasta roskapussista huolimatta sekajäte.
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Päivi Fjäder kertoo, että ulosteperäiset bakteerit voivat säilyä pitkään ja niiden tuhoutuminen vaatii riittävän tehokkaan käsittelyn: Biojätteen kompostointilaitosten prosessit voivat altistua hygieenisille riskeille.
Ympäristöön hylätyt koirankakkapussit – sekä biohajoavat että muoviset – voivat kulkeutua vesistöihin muun muassa tuulen, sulamisvesien tai lumen mukana. Mitä pidempään pussit ovat ympäristössä, sitä todennäköisemmin ne voivat muodostaa mikromuoveja.
– Biohajoava pussi ei juuri hajoa tai maadu. Ympäristöön hylätty biohajoava pussi voi pysyvyydeltään olla lähes verrattavissa tavalliseen muovipussiin, Fjäder kertoo.
Suomessa on arvioiden mukaan yli 800 000 koiraa. Yksi koira ulostaa keskimäärin kaksi kertaa päivässä. Jos kaikki koiranomistajat jättäisivät koirankakat keräämättä, kertyisi maastoon joka päivä reilusti yli 1,5 miljoonaa uutta kakkakasaa.
Agrian kyselyn mukaan puolet koiranomistajista sanoo keräävänsä koiransa jätökset aina. Nelisenkymmentä prosenttia ilmoittaa keräävänsä läjät vain kulkuväyliltä. Pari prosenttia kerää kikkareet pussiin ainoastaan silloin, jos joku näkee. Kymmenisen prosenttia tunnusti, ettei koskaan kerää koiransa kakkoja.
Suomessa koiran ulosteiden keräämisestä on säädetty järjestyslaissa. Koirakuri-pykälän mukaan koiran omistajan tai haltijan tulee muun muassa huolehtia, ettei koiran uloste jää ympäristöön hoidetuilla alueilla taajamassa.
Taajaman ulkopuolella samanlaista säännöstä ei ole, mutta silloinkin koirankakat kannattaa kerätä ympäristökuormituksen ja tartuntariskien vuoksi.
