Ensi vuoden alusta alkaen kaikki koirat on ilmoitettava Ruokaviraston ylläpitämään rekisteriin. Rekisteröinti koskee myös ennen 1.1.2023 syntyneitä koiria.
– Ensi vuosi on siirtymäaikaa, koiranomistajilla on vuosi aikaa rekisteröidä koiransa, kertoo kehittämisasiantuntija Kirsi Vehkakoski Ruokavirastosta.
Rekisteröinnin lisäksi kaikki koirat tulee merkitä mikrosirulla. Suomessa on arviolta 700 000 koiraa, joista noin 200 000 on ilman rekisteröintitietoja.
Mikrosirutuksen ja rekisteröinnin pakollisuus perustuu maa- ja metsätalousministeriön asetukseen.
Vielä vahvistamattoman ennakkotiedon mukaan rekisteröintimaksuksi tulee 10 euroa, jos rekisteröinti tehdään netissä, tai 19 euroa, jos rekisteröinti tehdään lomakkeella.
– Koiraa rekisteröidessä käytetään vahvaa tunnistautumista, esimerkiksi pankkitunnuksia, joten ilmoittajan henkilöllisyys on tiedossa, Vehkakoski sanoo.
Rekisteröinti tulee tehdä aina uudelleen, jos koiran haltija vaihtuu. Koirat pitää rekisteröidä ennen kuin ne siirtyvät kasvattajalta uudelle omistajalle, tai viimeistään kolmen kuukauden iässä. Uusi haltija suorittaa rekisteröinnin uudelleen.
Ulkomailta tuodut koirat pitää ilmoittaa rekisteriin neljän viikon kuluessa maahan saapumisesta. Myös vähintään kolme kuukautta Suomessa oleskelevat koirat pitää rekisteröidä.
Kennelliiton rekisteriä tämä ei korvaa
Uuden viranomaisrekisterin tarvetta perustellaan muun muassa sillä, että sen avulla voidaan ehkäistä pentutehtailua ja koirien laitonta maahantuontia, ja sillä voidaan nopeuttaa löytökoirien kotiutumista. Rekisterin tietoja voitaisiin käyttää myös eläintautitapauksissa.
– Rekisterin tiedoista löytyy koiran haltija, eli paikka, jossa koira oleskelee, Vehkakoski sanoo.
Uusi viranomaisrekisteri ei korvaa jo olemassa olevia, esimerkiksi Kennelliiton rekisteriä.
– Rekistereillä on eri tarkoitus. Esimerkiksi Kennelliiton rekisteriä käytetään jalostus- ja harrastustarkoituksiin, Vehkakoski perustelee.
Koirien rekisteröintiä koirarekisteriin valvotaan muun muassa eläinsuojelutarkastusten yhteydessä.
– Jos koira ei ole rekisterissä, niin ensin kehotetaan, ja jos niskurointi jatkuu, voi seurauksena olla lopulta seuraamusmaksu, Vehkakoski toteaa.
Tasapuolisuuden nimissä myös kissoille?
Soinilaisilla Tiina ja Ari Aittolammella on kaksi koiraa, karhukoira Rokka ja suomenpystykorva Remu. Mikrosirut koirilla on, ja rekisteröinti pitää tehdä ensi vuoden aikana. Kennelliiton rekisteristä molemmat koirat jo löytyvät.
– Mutta ei sen uuden rekisteröinnin kanssa kyllä kiirettä tarvitse pitää, Ari Aittolampi toteaa.
Aittolammet, kuten moni muukin koiranomistaja, suhtautuvat kriittisesti uuteen rekisteriin. Sen hyödyt mietityttävät, ja rekisteri tuo mukanaan taas yhden muistettavan asian ja lisämaksun.
– Ainakaan maksu ei saa olla enempää kuin kympin. Monella on useita koiria ja korkeampi maksu olisi kohtuuttoman iso, Tiina Aittolampi sanoo.
Tiina Aittolampi toteaa, että koirien rekisteröinnin lisäksi samankaltainen rekisteri pitäisi saada tasapuolisuuden nimissä myös kissoille.
– Etenkin maaseudulla isot kissapopulaatiot voivat olla ongelma. Kissat pitäisi leikkauttaa ja laittaa rekisteriin myös. Se voisi helpottaa ongelmaa.
Ulkomailta tuotavien koirien rekisteröintipakkoa Aittolammet pitävät hyvänä asiana, esimerkiksi eläintautien leviämisen estämiseksi.
