Vanhojen paikallislehtien selailu on kiinnostavaa puuhaa. Vuosikymmenien takaisista aviiseista saattaa löytyä yllättäviäkin asioita. Näin kävi minulle, kun rupesin plaraamaan 40-luvulla ilmestyneitä Järviseutuja.
Millaisia kirjoituksia lehdessä mahtoikaan olla minun syntymäni aikoihin? Ja kappas vaan. Toiseksi lähimmän lehden (13.1.1943) etusivulla komeili isäni, korpraali Matti Niemen nuorille suuntaama sana Rintaman raittiudesta. Lähin, 5. tammikuuta julkaistu artikkeli kertoi muun muassa syntymäseurakuntani Evijärven historiasta.
Kirjoituksen mielenkiintoisimmat asiat liittyivät 1700-luvun tiukkaan kirkkokuriin. Silloin riitti esimerkiksi sopimaton pukeutuminen, vääränväriset vaatteet, jalkapuurangaistukseen. Eikä sanankuulosta saanut myöhästyä tai poistua ennen aikojaan. Moisista piittaamattomuuksista rätkäistiin äyrikaupalla sakkoja.
Tarkkaan piti valita myös istumapaikkansa. Vuonna 1768 kirkkoneuvosto määräsi muun muassa, että naimattomien piikojen ja tyttöjen on jäätävä kolmeen viimeiseen penkkiin kirkon perällä. Myös jako eri sukupuolten kesken oli ankara. ”Jos joku miesväestä menee naisten penkkiin, sakotettakoon tätä 16 killinkiä,” vaati kirkkoneuvosto.
Alajärven kirkon alttaritaulussa kuvatulle, rukoilevalle Jeesukselle on antanut kasvot Iiruunkylässä asunut Jaakko Oskar Matinpoika Iiruu. Hän oli 37-vuotias suostuttuaan taiteilija Werner Thoménin malliksi vuonna 1907. Thomén oli lähtöisin samalta suunnalta, Iiruunjärven toiselta puolelta. Maalauksen enkelikin on tunnistettu. Taidehistorian professori Heikki Hanka on vahvistanut, että mallina oli Thoménin taitelijatoveri Magnus Enckell.
Martti Niemi