Alajärvellä on vuoden alussa aloittanut toimintansa kotiutumisen tuen tiimi.
Sen työntekijät esimerkiksi menevät sairaalasta kotiutetun vanhuksen luo, jotta tämän kuntoutuminen ja arjen rutiineihin paluu lähtevät sujumaan mahdollisimman jouhevasti.
– Samalla voidaan miettiä, mitä palveluja hän tarvitsee pärjätäkseen kotona, tiimin vastuuyksikköjohtaja Anne-Mari Vuorijärvi kertoo.
Tiimissä työskentelee viisi työntekijää: kaksi fysioterapeuttia, sairaanhoitaja ja kaksi lähihoitajaa.
Pienen ryhmän resurssit riittävät tällä hetkellä vain Alajärvelle.
Vuorijärven mukaan tavoitteena on saada lisää työntekijöitä, jolloin toimintaa voitaisiin laajentaa myös Lappajärvelle ja Vimpeliin.
Riittävästi työtekijöitä
Jos kotiutumisen tuen tiimi onkin alueellamme vielä varsin uusi asia, on vanhusten kotihoito sitäkin tutumpi.
Alajärven kotihoidossa on kolme tiimiä: länsi- ja itätiimi sekä Lehtimäen tiimi.
Niiden toimisto- ja taukotilat sijaitsevat Paavolantorilla.
Kotihoidossa on 47 työntekijää, joista 38 on lähihoitajia.
– Työntekijämäärä on tällä hetkellä riittävä. Avoinna oleviin toimiin on ollut mukavasti hakijoita, kotihoidon päällikkö Monica Hautamäki kertoo.
Asiakkaita Alajärven kotihoidolla on tällä hetkellä 113.
Yksinäisyys on yleistä
Alajärven kotihoidossa on kolme lähihoitajaa, jotka tekevät omasta halustaan pelkkiä yövuoroja. Lappajärvellä heitä on kaksi.
Kotihoidossa sairaanhoitajana työskentelevä Jaana Isoniemi tietää, että öisin moni vanhus, etenkin huonokuntoinen, tuntee olonsa turvattomaksi. Silloin yökäynnillä piipahtavalla hoitajalla on iso merkitys.
– Voi olla vaipan tai asennon vaihtamista tai vessassa käyntiä, Isoniemi kertoo esimerkkinä öisin tehtävistä toimista.
Hän lisää, että monille vanhuksille kotihoidon väki on päivän ainoa kontakti.
– Se on hirveän surullista.
Vanhusten yksinäisyys onkin Isoniemen mukaan hyvin yleistä.
Kotihoidon työtekijät pyrkivät osaltaan lievittämään yksinäisyyden tunnetta antamalla vanhukselle aikaa ja huomiota.
– Katsomme silmiin, kysymme, mitä kuuluu. Kosketamme, jos se vanhukselle sopii, Isoniemi kertoo.
Palvelut tarpeen mukaan
Huoli vanhuksen pärjäämisestä kotona voi nousta osastolla, jossa vanhus on hoidettavana ja kotiutumisen aika lähestyy.
Toive kotihoidon aloittamisesta tulee usein myös omaisilta.
Kuka sitten pääsee kotihoidon asiakkaaksi?
Palvelujen myöntäminen perustuu hyvinvointialueen kotihoidon myöntämisen perusteisiin.
Niiden tarve kartoitetaan arviointijaksolla, joka kestää lyhimmillään vuorokauden, pisimmillään 28 vuorokautta.
Arvioinnin tekevät vanhuksen kotona asiakasohjausyksikkö Alviinan työntekijät.
Kotona asumista voidaan helpottaa muun muassa ateriapalvelulla, jolloin kylmä ateria tuodaan kotiin kolme kertaa viikossa.
Turvallisuutta lisää turvapuhelin. Myös arjen sujumista helpottavien apuvälineiden tarve selvitetään.
Kotihoito on maksullinen palvelu, jonka hintaan vaikuttavat palvelutuntien määrä, perheen koko ja asiakkaan maksukyky.
Tullaan tutuiksi
Kotihoidossa työskentelevien hoitajien työpäivä rakentuu pitkälti työjärjestelijän tietokoneella.
– Asuuko samalla suunnalla useita asiakkaita, onko tiettyjä kellonaikoja, jolloin pitää esimerkiksi ottaa lääkkeet, Jaana Isoniemi kertoo työpäivän muotoutumiseen vaikuttavista seikoista.
Vanhukset odottavat kotihoidon työntekijän saapuvan kutakuinkin samoihin aikoihin joka päivä. Käynti kestää yleensä 20–30 minuuttia.
Vuosien mittaan tullaan tutuiksi puolin ja toisin.
– Jollain lailla rakkaita ja läheisiä heistä tulee, Maj-Lis Raivio toteaa.
Hän työskentelee lähihoitajana idän tiimissä eli hänen alueeseensa kuuluvat Möksy, Paalijärvi, Pynttäri, Levijoki ja Hoisko.