Kun jou­luk­si ei tule riemu raik­ka­hin aika, vaan riipivä yk­si­näi­syys: am­mat­ti­lai­sil­ta kan­nus­ta­vat vinkit

Yksin vai yksinäinen? Joulu voi olla rankkaa aikaa, jos yksinäisyys ei ole oma valinta.

Kuva: Erja Pekkala

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna lähes 30 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä koki itsensä koko ajan tai suurimman osan ajasta yksinäiseksi. Suuri osa heistä viettää myös joulun yksin.

On ihmisiä, jotka viettävät joulun kyllä itsekseen, mutta he eivät tunne olevansa yksinäisiä. Introvertti lataa mielellään akkujaan hiljaisuuteen rauhoittuen. Hän nauttii täysin siemauksin siitä, että yhteiskunta sulkee lähes kokonaan ovensa pyhien ajaksi.

Mutta jos yksinäisyys ei ole oma valinta, voi joulu tuntua surulliselta ja musertavalta. Jouluun liittyy isoja tunteita. Meillä kaikilla on joulusta muistoja, jotka noustessaan pintaan voivat lisätä yksinäisyyden tunnetta entisestään.

Yksinäisyyden taustalta tunnistetaan monia syitä. Puolison kuolema, ero tai joku muu elämänmuutos voivat tehdä ihmisestä yksinäisen kuin veitsellä leikaten. Toiset eivät vaan uskalla lähteä ihmisten pariin. Väkijoukot ahdistavat. Sosiaalinen pelko on voinut saada alkunsa vaikkapa koulukiusaamisesta tai jostain muusta syystä porukan ulkopuolelle joutumisesta.

Yksinäisyyttä voi kokea, vaikka olisi parisuhteessa tai perhe ympärillä – emotionaalinen yhteys lähimpiin on vain jossakin vaiheessa katkennut. Yksinäisyys ei ole pelkästään senioreiden seuralainen, vaan nuorten ulkopuolisuuden tunne on tutkimusten mukaan yleistä.

Näitä teemoja nostivat esille Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen Järvi-Pohjanmaan Miepä eli mielenterveys- ja päihdehuoltoyksikön ammattilaiset Kirsti Seppälä ja Eetu Lähderinne Alajärven psykiatrian poliklinikalta.

Kirsti Seppälä ja Eetu Lähderinne neuvovat tutkimaan myös julkisen terveydenhuollon tarjoamalta nettisivulta ohjeita ja apua yksinäisyyteen ja mielenterveysongelmiin.

Kuva: Erja Pekkala

Oire vai persoonallisuuden piirre?

Asiantuntijoiden mukaan yksinäisyydellä ja mielenterveysongelmilla on yhteyttä. Mieli on hyvin moninainen ja se, mikä on syy tai seuraus, on hyvin vaikeaa määritellä. Itseensä käpertyneenä voi olla vaikeaa tunnistaa masennuksen oireita.

Milloin yksinäisyys on sellaista, että siihen pitäisi havahtua? Kuinka voi erottaa, olenko masentunut ja yksinäinen vai olenko nyt kerta kaikkiaan vain tällainen persoona?

Seppälä ja Lähderinne neuvovat tutkiskelemaan omaa mieltä ja hakemaan tarvittaessa apua matalalla kynnyksellä sekä ei-toivottuun yksinäisyyteen että masennukseen.

– Jos tuntuu, että elämä ei ole mielekästä, eikä alakulo, ahdistus tai muu mielen reagointi ole ohimenevää, on hyvä hakea apua, sanoo sairaanhoitaja ja perhepsykoterapeutti Kirsti Seppälä.

Sairaanhoitaja Eetu Lähderinne painottaa, että masennuksen oireita voi olla vaikeaa tunnistaa.

– Mielenkiinnon puute, voimattomuus, ei jaksa nähdä muita ihmisiä, eikä jaksa oikein töitäkään tehdä. Tulee synkkiä ajatuksia, Lähderinne luettelee asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos arki alkaa tuntua hankalalta.

Jouluun ladataan usein isoja toiveita. Ympäristö asettaa raameja siihen, minkälainen joulun pitäisi olla. Jos etukäteen jo aavistaa, että oma yksinäinen joulu ei vastaa odotuksia, voi jouluun yrittää valmistautua aivan omalla tavallaan.

Seppälä rohkaisee miettimään joulun mielekkyyttä kaikkien aistien kautta. Jo pelkästään joulusauna ja puhtaat lakanat tuntuvat kehossa hyvältä ja parantavat mieltä.

– Aistit ovat hyvää oloa tuovia kanavia. Voisi yrittää pistää merkille, mitä kaunista joulussa on. Mitkä tuoksut ja maut ovat mielekkäitä tai mitä voisi kuunnella, että saisi mieltään kohennettua.

Lähderinne kertoo käyttävänsä asiakkaiden kanssa tietoisen läsnäolon harjoitteita ja suosittelee niitä myös kotona kokeiltavaksi.

– Kiinnitetään huomio itseen. Istutaan silmät kiinni, hengitetään rauhallisesti ja tarkkaillaan, mitä itsessä tapahtuu. Kannattaa myös mennä luontoon kävelylle ja ihan vaan katselemaan, mitä siellä näkyy.

Ammattilaiset ovat koonneet nettiin laajan sivuston, jossa voi tehdä muun muassa oirekyselyn.

Kuva: Erja Pekkala

Apua löytyy netistä

Mielenterveyden horjumisen kanssa ei kannata sinnitellä. Miepä-yksikön ammattilaiset muistuttavat, että mielenterveyden haasteet ovat inhimillisiä reaktioita erilaisiin vaikeisiin tapahtumiin, joita kaikki ihmiset kohtaavat. Nykyään mielenterveysongelmia ei enää karsasteta entiseen malliin, vaan mielenterveydestä huolehtiminen mielletään tärkeäksi.

Matalalla kynnyksellä asiaa voi lähestyä netin tai erilaisten sovellusten kautta. Vertaistukea voi löytyä esimerkiksi Instagramista, jossa monet jakavat omia kokemuksiaan, mutta myös ammattilaiset tuottavat tietoa laajalla kirjolla.

Ammattilaiset ovat kehittäneet mielenterveystalo.fi -sivuston. Se sisältää tietoa ja auttaa selvittämään, minkälaista apua on saatavilla sitä tarvitseville. Sivusto ei vaadi kirjautumista, eikä tunnuksia. Sivulla on omahoito-ohjelmia lapsista vanhuksiin

– Jos on huolestunut itsestään, sivulla voi tehdä oirekyselyn, josta selviää, mistä pahassa olossa on kyse. Siellä voi kokeilla myös omahoito-ohjelmia, Lähderinne neuvoo.

Toinen ammattilaisten suosittelema sivusto on terapianavigaattori.fi. Siellä koottujen tietojen perusteella voidaan henkilö ohjata sopivimman avun tai tuen pariin.

Digitalisaatio on tullut voimakkaasti mukaan mielenterveystyöhön. Nettisivujen lisäksi käytössä on erilaisia sovelluksia ja pelejä, joista voi hakea tietoa ja joita käytetään apuna myös terapiassa.

Kuitenkaan mikään sovellus ei korvaa ihmistä. Ammattilaiset toivovat, että jokaisella olisi edes yksi ihminen, johon voisi ottaa yhteyttä yksinäisinä joulun pyhinä. He rohkaisevat ajattelemaan niin, että yksi puhelu ei koskaan ole häiriöksi.

– Ei kannata miettiä, onko minulla oikeutta olla yhteydessä. Jos löytyy yksikin, jolle soittaa, niin ei muuta kuin puhelinta käteen, Lähderinne kannustaa.