Tilaajille

Ku­nin­kaan­joen pan­nu­ka­kut ih­me­tyt­tä­vät – akan­vir­ta niitä leipoi

Soini
Pentti Puntala kuvasi jääpannukakkuja Kuninkaanjoella. Hän on innokas luonnossa liikkuja ja kamera kulkee aina mukana.
Pentti Puntala kuvasi jääpannukakkuja Kuninkaanjoella. Hän on innokas luonnossa liikkuja ja kamera kulkee aina mukana.
Kuva: Pentti Puntala

Soinilainen Pentti Puntala kuvasi Soinin Kuninkaanjoella Puntalan kosken alapuolella ihmeellisiä jääpyörylöitä. Hän totesikin somessa niiden olevan kuin pizzapohjia, täytteet vain puuttuvat.

– Olen nähnyt parinkymmenen vuoden aikana usein tällaista jäämuodostelmaa. Toisinaan ne ovat isojakin, metri tai puolitoista halkaisijaltaan, Puntala kertoo.

Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta kertoo, että kyseessä on ilmiö nimeltä pannukakkujää.

– Pannukakkujäitä muodostuu tyypillisesti koskien alapuolelle suvantokohtiin, jossa on pyörteinen virtaus eli niitä muodostuu ns. akanvirtoihin, Haukilehto selventää.

Ajelehtivat sohjo- tai ohuet jäälautat hajoavat veden pyörteissä pienemmiksi ja alkavat kiertää itsensä ympäri ja hioutuvat pyöreiksi.

– Pakkasella nämä jää/sohjolautat jäätyvät pannukakkujääksi. Muodostumiseen vaikuttaa sopiva virtaama ja pakkanen,  jolloin lautat hioutuvat.

Vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto kertoo, että pienempiä pannukakkujäitä esiintyy useinkin, mutta isot ovat harvinaisia.
Vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto kertoo, että pienempiä pannukakkujäitä esiintyy useinkin, mutta isot ovat harvinaisia.
Kuva: Pentti Puntala

Haukilehto kertoo vielä, että isompia ympyräjäitä syntyy joskus esimerkiksi Kyrönjoella.

– Tarkkaa syntytapaa ei minulla ei ole tiedossa. Ilmeisesti näin voi käydä, jos jokeen on muodostunut pakkasella ohut jääkerros ja alapuolella joen ”lahtimaisessa” kohdassa se on akanvirran tai siis virtauksen pyörteen vuoksi alkanut pyöriä ja samalla hioutunut pyöreäksi ympäröivän jään vuoksi. Lätty saattaa kasvaakin ulkoreunoiltaan.